Paikallishallinnossa

Paikallishallinnossa tarkoitetaan julkisen vallan ja hallinnon toimintaa, jossa päätöksenteko ja palveluiden järjestäminen tapahtuvat kunnallisesti tai alueellisesti lähellä asukkaita. Suomessa paikallinen hallinto rakentuu kuntien ja kaupunkien ympärille sekä niihin liittyviin alueellisiin ja yhteistoimintamuotoihin. Itsehallinto perustuu lainsäädäntöön sekä kunnilta ja kaupungeilta vaadittaviin tehtäviin ja vastuualueisiin.

Kunnan ja kaupungin organisaatio on keskeinen osa paikallishallintoa. Kunnat ja kaupungit ovat paikallishallinnon perusyksiköitä, joilla on vaalein valittu valtuusto päätöksentekijänä sekä hallintoelin, kuten kunnanhallitus tai kaupunginhallitus, joka vastaa päivittäisestä hallinnosta. Monissa kunnissa toimii lisäksi useita lautakuntia ja osastoyksiköitä sekä kunnanjohtaja tai kaupunginjohtaja, jotka johtavat hallintoa.

Tehtävät ja vastuut. Paikallishallinto hoitaa monia perustarpeiden palveluita, kuten varhaiskasvatuksen, perusopetuksen sekä tekniset palvelut ja kulttuuri- sekä vapaa-ajan palvelut. Sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastus- ja ympäristötoimet ovat osin siirtyneet suurelta osin erillisten hyvinvointialueiden vastuulle, mikä on osa uudempaa alueellista järjestämistä.

Rahoitus ja vastuu. Paikallishallinto rahoittuu pääosin kunnallisveroilla, valtionosuudilla sekä omilla tuloillaan. Budjetti hyväksytään valtuustossa, ja tilinpäätökset sekä toiminta ovat tilintarkastuksen alaisia. Demokratia ja vaikuttaminen näkyvät vaaleissa valittavien edustajien sekä julkisten kuulemistilaisuuksien kautta.

Kuntien ja alueiden yhteistyö sekä kehittäminen ovat jatkuvia tavoitteita, etenkin väestön ikääntyessä, kaupungistumiskehityksen ja digitalisaation myötä.