Päävuokrasopimus

Päävuokrasopimus on vuokrasopimus, jossa vuokranantaja ja päävuokralainen sitoutuvat vuokraamaan rakennuksen tai sen osan käyttöön sekä määrittelemään tilojen käyttötarkoituksen, koon ja muut keskeiset ehdot. Päävuokralainen saa oikeuden käyttää tiloja ja hän voi järjestää alivuokrauksia alivuokralaisille (alivuokrasopimukset), mikäli tästä on sovittu ja vuokranantajan suostumus on mahdollisesti hankittava. Päävuokrasopimus luo ensisijaisen suhteen vuokranantajaan; alivuokralaiset ovat yleensä päävuokralaisen kanssa tehdyn sopimuksen alaisia ja suorat oikeudelliset suhteet vuokranantajaan ovat rajoitetumpia.

Sopimuksen keskeiset sisällöt ovat:

- osapuolet ja kohde: tarkka osoite, tilat, niiden koko ja käyttötarkoitus;

- kesto ja irtisanomisehdot: sopimuskausi sekä mahdolliset jatko- ja irtisanomisperusteet;

- vuokra ja maksuehdot: vuokra, mahdolliset indeksikorotukset, maksupäivä sekä eräpäivät;

- kunnossapito ja korjaukset: vastuut tilojen ylläpidosta ja korjauksista;

- käytön rajoitukset ja kehitystoimenpiteet: tilojen käyttötarkoituksen noudattaminen sekä muut säädökset;

- vakuudet ja lisäkulut: mahdolliset vakuudet, palvelut sekä muut maksulliset erät;

- alivuokraus ja siirto: alivuokrauksen ehdot, vuokranantajan suostumuksen hankkiminen ja mahdolliset rajoitukset.

Lainsäädäntö ja käytännöt: päävuokrasopimuksia säätelee tavallisesti vuokralaki sekä alalla sovellettavat erityissäädökset. Vuokranantajalla on oikeus valvoa alivuokrauksen ehtojen toteutumista, ja päävuokralaisen vastuulla on hoitaa vuokralaisina toimivat alivuokralaiset sekä taata vuokran ja sopimuksen muut velvoitteiden täyttyminen.