Ohutuskulttuuri

Ohutuskulttuuri tarkoittaa organisaation sisällä jaettuja arvoja, asenteita ja käytäntöjä, jotka vaikuttavat siihen, miten turvallisuudesta käsitellään ja miten toimitaan riskitilanteissa. Se näkyy esimerkiksi riskien tunnistamisessa, sääntöjen noudattamisessa sekä turvallisuuspoikkeamien raportoinnissa. Ohutuskulttuuri muotoutuu johdon sitoutumisesta, viestinnästä, koulutuksesta, palkkio- ja seuraamusjärjestelmistä sekä käytännöistä, kuten avoimista raportointikanavista ja turvallisuuspalavereista.

Turvallisuuskliima ja ohutuskulttuuri liittyvät toisiinsa, mutta kulttuuri on syvempi ja pitkäjänteinen arvorakente, kun taas kliima kuvaa työntekijöiden koettua turvallisuustuntumaa tämänhetkisessä tilanteessa. Hyvä ohutuskulttuuri heijastuu sekä turvallisuusilmapiiriin että organisaation pitkäikäisiin käytäntöihin.

Keskeisiä tekijöitä ovat johtajuuden sitoutuminen, työntekijöiden osallistuminen, viestinnän avoimuus sekä virheiden raportointia koskeva kulttuuri, järjestelmällinen riskien arviointi sekä selkeät toimintaohjeet ja koulutus. Ohutuskulttuuri heijastuu myös turvallisuusjohtamisen järjestelmän toimivuudesta, raportointikanavien käytöstä ja jatkuvasta oppimisesta vahinkojen jälkeen.

Mittaaminen ja kehittäminen perustuvat sekä johtaviin että viivästyviin indikaattoreihin, kuten koulutustunnit, lähitapahtumien raportointi, onnettomuuksien määrä, auditit ja korjaavien toimien toteutuminen. Työyhteisöjä rohkaistaan oppimaan ja parantamaan. Kansainväliset standardit, kuten ISO 45001, ohjaavat turvallisuusjohtamista; Suomessa noudatetaan lisäksi työturvallisuuslainsäädäntöä ja EU-direktiivejä.

Vahva ohutuskulttuuri liittyy parempaan turvallisuustulokseen, vähäisempiin tapaturmiin ja parempaan työhyvinvointiin. Esimerkkejä ovat rakennus-, valmistus- ja terveydenhuoltoaloilla tapahtuvat parantamistoimet.