Neuroneissa

Neuronit ovat hermoston perusyksiköitä, jotka vastaanottavat, käsittelevät ja välittävät tietoa sekä sähköisesti että kemiallisesti. Niistä muodostuu laajoja verkostoja, joiden kautta signaalit kulkevat nopeasti ja tarkasti.

Rakenne: Tyypillinen neuroni koostuu somasta (solukeskuksesta), dendriteista, jotka vastaanottavat signaaleja, sekä aksonista, jolla viesti etenee. Aksonin päässä sijaitsee synapsi, jossa kemiallinen välitys siirtää signaalin seuraavalle solulle. Aksonin ympärillä on myeliinivaippa; CNS:ssa sen muodostavat oligodendroglia ja PNS:ssä Schwannin solut. Myeliini nopeuttaa impulssin etenemistä. Viestintä tapahtuu sekä eksitoivien että inhiboivien vaikutusten kautta.

Toiminta: Lepopotentiaali on noin -70 mV. Kun kalvo depolarisoituu yli kynnysarvon, jännitteiset Na+-kanavat avautuvat ja toimintapotentiaali etenee aksonin pituudella. Tämän jälkeen K+-kanavat avautuvat ja kalvo repolarisoituu. Refraktaari-tila rajoittaa uusien impulssien syntyä lyhyesti.

Viestintä: Synapseissa vapautuvat neurotransmitterit, kuten glutamaatti ja GABA, sitoutuvat post-synaptisiin reseptoreihin ja voivat olla eksitoivia tai inhibitory. Viestintä on kemiallista ja voi tapahtua sekä läheisten että verkoston sisällä.

Tyypit: Sensoriset neuronit välittävät aistitietoa, motoriset neuronit ohjaavat lihasliikkeitä ja interneuronit yhdistävät sekä säätelevät aivoverkkoja.

Plastisuus: Synaptinen plastisuus mahdollistaa oppimisen ja muistamisen; pitkäaikainen potentiaatio (LTP) ja pitkäaikainen depressio (LTD) vahvistavat tai heikentävät synapseja. Kehitys ja ikääntyminen vaikuttavat neuroniverkostojen rakenteeseen.