NSAIDlääkkeitä

NSAID-lääkkeet (non-steroidal anti-inflammatory drugs) ovat lääkeaineryhmä, joka lievittää kipua, alentaa kuumetta ja vähentää tulehdusta. Niiden vaikutus perustuu prostaglandiinien synteesin estoon, joka tapahtuu pääasiassa COX-1 ja COX-2 -entsyymien toiminnan tukahduksella. Monia NSAID-lääkkeitä käytetään sekä yleisesti kivun hallintaan että kuumeen laskemiseen, ja osa niistä on tehokas tulehdusreaktioiden lievittämiseen.

Yleisimmät ei-valikoivat NSAID-lääkkeet ovat esimerkiksi ibuprofeeni, naprokseeni ja diklofenaaki. Lisäksi on olemassa COX-2-valikoivia aineita, kuten celekoksibi, joiden tarkoitus on pienentää GI-käyttöön liittyvää haittaa, mutta niillä voi olla suurempi verenkiertoon liittyvä riski. Askoristinen aspiriini on myös NSAID, jolla on lisäksi antitromboottisia vaikutuksia. Paracetamol (yleisemmin nimettynä asetaminofeeni) ei kuulu NSAID-ryhmään eikä omaa samalla tavoin voimakasta tulehdusta vähentävää vaikutusta.

Käyttöaiheita ovat lievät ja keskivaikeat kivut (päänsärky, hammassärky, tuki- ja liikuntaelinten kivut), tulehdussairaudet ja alentunut kuume. Lääkkeet voivat olla tabletteja, kapseleita, peräpuikkoja tai paikallisesti käytettäviä geelejä (esim. diklofenaakigeeli).

Haittavaikutukset ja riskit voivat sisältää mahahappoja ärsyttävän vaikutuksen, mahasuolen verenvuodon, munuaisten toiminnan heikkenemisen, kohonneen verenpaineen sekä sydän- ja verisuoniriskin. Riski kasvaa iän, aiemman peptisen haavan, munuaissairauden, alkoholin käytön sekä samanaikaisen keskushermoston tai verenohennuslääkkeen kanssa. COX-2:n valikoivat aineet voivat pienentää GI-vaaraa, mutta niiden käyttöön liittyy edelleen verenkierto- ja sydänriskien muutoksia.

Annostelu tulisi olla mahdollisimman pienin mahdollinen ja lyhytaikainen. Lääkkeen ottaminen aterian yhteydessä voi vähentää GI-sidigifioita. NSAID-lääkkeiden käyttöä tulisi välttää raskauden viimeisellä kolmanneksella, vakavien munuais- tai maksasairauksien yhteydessä sekä akuutissa peptis- tai suoliston verenvuodossa. Ennen pitkäaikaista käyttöä on syytä neuvotella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.