kuumetta

Kuumetta, suomeksi myös kuume, on kehon lämpötilan nousu normaalin yläpuolelle. Iän ja mittausmenetelmän mukaan normaalilämpötila vaihtelee, mutta yleisesti kuume määritellään 38 °C tai korkeammaksi. Lämpötilaa mitataan suun kautta, peräaukosta tai kainalosta, ja mittausmenetelmät voivat antaa hieman erilaisia lukemia. Kuume on usein osa elimistön puolustusreaktiota taudinaiheuttajia vastaan.

Kuumetta aiheuttavat pääasiassa infektiot, kuten virukset ja bakteerit, mutta myös muut sairaudet, tulehdukset sekä harvinaisemmat syyt, kuten lääkkeiden haittavaikutukset tai immuunijärjestelmän reaktiot. Lisäksi rokotusten jälkeinen ohimenevä kuume voi esiintyä. Yleensä kuume on lyhytkestoinen ja paranee, kun taudin aiheuttaja paranee.

Kuumetta seuraavat yleiset oireet voivat sisältää vilunväristyksiä, hikoilua, päänsärkyä, lihaskipuja, väsymystä, yleisen olon heikkenemistä ja ruokahaluttomuutta. Nestehukan riski kasvaa kuumeessa, erityisesti lapsilla ja vanhuksilla.

Diagnoosi perustuu lämpötilan mittaukseen sekä potilaan oireisiin ja anamneesiin. Tarvittaessa voidaan tehdä lisänatseja tai laboratoriokokeita taustalla olevan syyn selvittämiseksi. Hoito keskittyy taustalla olevan syyn hoitoon sekä oireiden lievittämiseen: nesteytys, lepo ja kipua sekä kuumetta lurittavat lääkkeet, kuten parasetamoli tai tulehduskipulääke aikuisille ja lapsille ohjeiden mukaan. Vältä aspiriinin käyttöä lapsilla kuumeen yhteydessä.

Milloin hakeutua hoitoon: alle kolme kuukautta vanhojen lasten kuume, kuume yli 39 °C, kuume, joka kestää useita päiviä, tai epäily vakavasta sairaudesta sekä korkea-intensiiviset oireet kuten hengitysvaikeudet, sekavuus tai nestehukka. Ennen kaikkea huomioi, että riskiryhmissä oireet voivat olla muita voimakkaampia.

Ennuste on useimmissa tapauksissa hyvä: kuume on yleinen ja useimmiten lyhytkestoinen. Hakeutumalla ajoissa hoitoon voidaan taata taustalla olevan syyn selvittäminen ja asianmukainen hoito.