Lisävarmistus

Lisävarmistus on varmistusstrategia, jossa luodaan ylimääräisiä kopioita tiedoista alkuperäisen varmistuksen lisäksi. Sen tavoitteena on lisätä tiedon palautettavuutta ja toimintakykyä häiriötilanteissa, kuten laitteistohäiriöissä, käyttäjävirheissä, haittaohjelmissa tai luonnononnettomuuksissa. Lisävarmistus täydentää ensisijaista varmistusta ja tarjoaa redundanssia sekä paikallisissa että etävarastoissa.

Varmuuskopiointi voidaan toteuttaa useilla tavoilla: kokonaisten varmuuskopioiden (full backups), inkrementaalisten ja differentiaalisten varmuuksien sekä tilannekuvavarastojen (snapshots) hyödyntäminen. Tallennuspaikkoja voivat olla paikallinen tallennus, etävarastointi tai pilvi. Lisäksi voidaan käyttää offline-varmistuksia ja muuttumattomia varmistuksia suojamaan kopiot muokkauksilta.

Kolmen kopion sääntö (3-2-1) on yleisesti suositeltu periaate: kolme kopiota tiedoista, kahdella eri tallennusmedialla ja yksi etävarastossa. Tärkeää on määritellä palautumisen tavoitteet (RPO ja RTO) sekä harjoittaa palautusta säännöllisesti. Varmuuskopioiden eheys varmistetaan salauksella, riittävillä käyttöoikeuksilla ja säännöllisillä tarkistuksilla sekä versioinnilla.

Haasteet ja huomioitavat seikat liittyvät kustannuksiin, hallinnan monimutkaisuuteen sekä tietosuojaan ja lainsäädäntöön (esim. GDPR). On myös varmistettava varmistusjärjestelmän kyvykkyys palauttaa toiminta nopeasti ja turvallisesti. Hyvä käytäntö on dokumentoida lisävarmistusstrategia ja varmistaa sen noudattaminen standardien, kuten ISO/IEC 27001:n, sekä paikkakohtaisen sääntelyn mukaisesti.