Kosteuttavuudessa

Kosteuttavuus on ominaisuus, joka kuvaa materiaalin tai tuotteen kykyä sitoa, ylläpitää tai siirtää kosteutta. Kosteuttavuudessa tarkoitetaan siis sitä, miten hyvin kyseinen aine voi tarjota kosteutta tai estää kosteuden haihtumista. Termiä käytetään erityisesti kosmetiikassa, dermatologiassa sekä tekstiili- ja polymeeriteollisuudessa. Suomen kielellä ilmaisu „kosteuttavuudessa“ on inessiivinen muoto, joka esiintyy tilan tai kontekstin ilmauksessa, esimerkiksi „kosteuttavuudessa havaittiin parantuneita tuloksia“.

Kosmetiikassa kosteuttavuus viittaa tuotteen kykyyn lisätä tai ylläpitää ihon kosteutta sekä vähentää kosteuden häviämistä. Tiettyjä ainesosia, kuten humektantteja (esimerkiksi glukoosi- ja glyserolipitoiset yhdisteet) lisäävät veden sitoutumista ihon sarveiskerroksen sisään, kun taas okklusiiviset aineet (kuten petrolatum) vähentävät veden haihtumista pinnalta. Emolientit täydentävät vaikuttavaa kokonaisuutta parantaen ihon koostumusta ja tuntua. Kosteuttavuuden vaikutukset voivat olla sekä väliaikaisia että pitkäkestoisempia riippuen valituista ainesosista ja niiden yhdistelmistä.

Materiaalitekniikassa kosteuttavuus liittyy kykyyn sitoa kosteutta ja hallita kosteuden liikettä materiaalin sisä- ja ympäristöolosuhteiden mukaan. Tämä on tärkeää esimerkiksi hygroskooppisissa polymeriseoksissa, geeleissä ja tekstiileissä, joissa kosteus vaikuttaa käyttäjäkokemukseen, mukavuuteen ja materiaalin kestävyyteen. Kosteuttavuuden arviointi perustuu sekä in vivo- että in vitro -tutkimuksiin sekä mittauksiin kuten kosteuden sisäänoton ja kosteuden menetyksen seurannassa. Kustanteessa ja käytännön suunnittelussa kosteuttavuus määrittelee, miten pitkään ja kuinka tehokkaasti tuote tai materiaali kykenee ylläpitämään haluttua kosteustasoa.