Kapillaareilla

Kapillaareilla tarkoitetaan pienimpiä verenkiertojärjestelmän verisuonia, jotka muodostavat laajan kapillaariverkoston kudosten ja verenkierron välille. Ne yhdistävät arteriolit ja venulot sekä mahdollistavat kudosten aineiden ja kaasujen vaihdon. Pienten halkaisijojensa vuoksi punasolut kulkevat kapillaarilumen läpi usein yksittäisinellä rivillä.

Rakenne: Kapillaariseinämä on erittäin ohut ja koostuu yhdestä endoteelisolu-kerroksesta, jonka ympärillä on basaalimembraani. Endoteeli on tiivis, mutta sen läpäisevyys vaihtelee kapillaarityypin mukaan. Joissakin kapillaareissa on pericyyttejä, jotka tukevat endoteelia ja vaikuttavat verenvirran säätelyyn.

Tyypit: Yleisimmät ovat jatkuvat kapillaarit, joita löytyy suurilta osin kudoksista kuten lihaksista ja aivosta. Fenestroitu kapillaari on suuremman läpäisevyyden tyyppi ja esiintyy esimerkiksi munuaisissa ja ruoansulatuskanavalla. Sinusoidi eli sinusoidaalinen kapillaariverkosto on suurialueinen ja epäyhtenäinen, ja sitä tavataan maksassa, pernassa sekä luuytimessä.

Toiminta: Päätehtävä on aineiden ja kaasujen vaihto veren ja kudosten välillä. Diffuusio, vesikulaarinen kuljetus sekä veden ja ionien siirtyminen mahdollistavat ravintoaineiden, hapen ja jätetuotteiden siirtymisen. Paikallinen verenkierto ja kapillaarien läpäisevyys voivat muuttua kudostilanteen mukaan.

Merkitys ja variaatio: Kapillaaritiheys ja paksuus vaihtelevat kudoksen metabolisen aktiivisuuden mukaan; aktiiviset kudokset kuten aivot, sydän ja lihakset vaativat tiheää kapillaariverkostoa. Angiogeneesi eli uusien kapillaarien muodostuminen on tärkeää kehityksessä, paranemisessa ja joissakin sairauksissa, kuten diabeetoksessa ja tulehduksissa.

Esimerkkejä: Keuhkoissa alveolaariset kapillaarit mahdollistavat kaasujen vaihdon, kun taas munuaisten glomerulaarit ovat erikoistuneita fenestroituja kapillaariverkostoja veren suodattamiseksi.