Inoculointi

Inoculointi on termi, jolla viitataan tarkoitukselliseen mikro-organismien tai muiden biologisten aineiden siirtämiseen kohteeseen, jotta voitaisiin aloittaa kasvu, aikaansaada immuunivaste tai tutkia biologisia prosesseja. Käytännöt ja tekniikat vaihtelevat käyttökohteen mukaan, ja ne edellyttävät asianmukaisia turvallisuus- ja eettisiä menettelytapoja.

Laboratoriossa inoculointi tarkoittaa mikro-organismin siirtämistä kasvualustalle tai kulttuurivälineeseen kasvatuksen turvaamiseksi ja tutkimuksen tai tuotannon kannalta. Lääketieteessä inoculointi liittyy immuunivasteen aikaansaamiseen rokotteen muodossa: antigeenit tai niiden osat esittelevät elimistölle, jolloin immunologinen vastine kehittyy.

Maataloudessa ja kasvinsuojelussa inoculointi tarkoittaa usein hyödyllisten mikrobien lisäämistä kasveille tai maaperään, esimerkiksi typpeä sitovien bakteerien tai mykorritsa-ympäristöjen avulla ravinteiden saatavuuden parantamiseksi ja kasvien vastustuskyvyn tukemiseksi. Inokulointia käytetään myös elintarviketeollisuudessa ja biotieteellisessä tutkimuksessa, kun halutaan varmistaa mikrobien pääsy ja kontrolloida kasvua.

Historian kontekstissa inoculointi liittyy variolaatioon ja rokotuksiin. 18. ja 19. vuosisadalla kehitetyt rokotteet ja immuunologian tutkimus syvensivät ymmärrystä siitä, miten inoculointi vaikuttaa terveyteen ja tautien ehkäisyyn.