Ilmavuoto

Ilmavuoto on rakennuksen ulkovaipan läpi tapahtuvaa ilman siirtymää sisään tai ulos. Se syntyy, kun rakenteet eivät ole tiiviitä, tai kun saumoja, läpivienneitä ja liitoksia ei ole tehty asianmukaisesti. Ilmavuotoja voi aiheuttaa esimerkiksi ikkunoiden ja ovien saumat, ilmanvaihtokanavien liittymät, putkireiät sekä kattorakojen ja seinien liittymäkohdat. Ilmavuodon taso vaikuttaa sekä energiankulutukseen että asuinmukavuuteen.

Ilmavuodon vaikutukset ovat merkittäviä. Suurempi ilmavuoto lisää energiankulutusta lämmityksessä tai jäähdytyksessä, aiheuttaa vetoa ja vedon tunnetta, sekä voi heikentää sisäilman laatua ja kosteudenhallintaa. Eri tiloissa ja rakennuksissa ilmavuoto voi johtaa epätoivottuihin lämpötilan- ja kosteudenvaihteluihin sekä kondensaatiota ja homesuojelullisia riskejä.

Mittaaminen ja arviointi ilmavuodosta. Yleisiä menetelmiä ovat blower door -testi, jossa rakennukseen luodaan hallittu paine-ero (esim. 50 Pa) ja mitataan ilmanläpäisevyys. Tulokset esitetään usein ilmavuotokerroimina tai ACH50-arvona (ilmanvaihtojen määrää tilavuusyksikköä kohti 50 Pa:n paine-eroa). Tracer-gas- tai infrapunamittaukset voivat täydentää vuotojen paikantamisessa.

Ehkäiseminen ja hallinta. Tärkeimpiä keinoja ovat tiivistäminen ja saumojen sekä läpivienneiden korjaaminen, ikkunarakojen ja ovien tiivistys, sekä ilmanvaihdon ohjaus ja ilmankierron hallinta. Hyvä rakennusfysiikka yhdistää tiiviyden parantamisen energiatehokkuuteen ja asianmukaiseen ilmanvaihtoon.

Näkökohtia ja kieli. Ilmavuotojen hallinta on keskeinen osa rakennusten energiatehokkuutta ja sisäilman laadun ylläpitoa. Lisätietoja antaa rakennusfysiikan standardit ja mittausmenetelmät, kuten blower door -testaus ja tracer-gas-mittaukset.