tiiviyden

Tiiviyden on ominaisuus, jolla kuvaillaan, kuinka paljon massaa on tietyssä tilavuudessa. Fyysikassa ja kemiassa kyseessä on tiheys, jonka peruslasku on rho = m/V. SI-yksikkö tiheydelle on kilogramma kuutiosenttimetriä kohden (kg/m^3). Yleisesti puhutaan tiheydestä ja tiiviydestä, ja yksi yleisimmistä vertailuarvoista on, että 1 g/cm^3 vastaa 1000 kg/m^3.

Tiiviyden arvo riippuu sekä aineesta että olosuhteista. Erityisesti kaasut muuttuvat tilavuudeltaan herkästi lämpötilan ja paineen vaikutuksesta, kun taas nesteet ja kiinteät aineet ovat vakaampia, mutta myös niiden tiheys vaihtelee lämpötilan mukaan. Tiiveys voidaan mitata massan ja tilavuuden mittauksilla, tai erikoismittauksilla. Laboratoriossa voidaan käyttää tilavuusjohdannaisia menetelmiä sekä arkimedeen periaatteen kautta määrittää tilavuus ja mittausta massan perusteella. Aineista voidaan puhua sekä todellisesta tiheydestä (pinnalliset ja sisäiset tilat huomioiden) että tilavuuden mukaan lasketusta kokonaistiheydestä (bulk density), jolloin huokoisuus vaikuttaa mittaustulokseen.

Esimerkkejä tiheydestä: ilman tiheys merenpinnan tasolla noin 1,2 kg/m^3, veden tiheys noin 1000 kg/m^3 (noin 4 °C). Raudoitetun teräksen tiheys on noin 7850 kg/m^3, puun tiheys vaihtelee noin 400–700 kg/m^3, ja betoni noin 2300–2500 kg/m^3. Tiiviyten käsite on olennaista muun muassa material science -tieteissä, geologiassa, ilmakehätieteissä ja tekniikassa, missä se vaikuttaa esimerkiksi kallistumien, buoyancyn ja rakenteellisten ominaisuuksien suunnitteluun.

Tiiviyden lisäksi termiä käytetään yleisinhimillisesti: populaatiotiheydestä puhutaan tilastollisesti, ja kuvailtaessa kirjoitus- tai puheaineiston tiiviyttä tarkoitetaan usein informaation tiheyttä ja koncentration määrää.