Hormonituotannon

Hormonituotanto tarkoittaa elimistön kykyä valmistaa hormoneja, kemiallisia viestejä, jotka säätelevät aineenvaihduntaa, kasvua, kehitystä, lisääntymistä ja monia muita toimintoja. Hormonit välittävät viestejä verenkiertoon ja vaikuttavat kohde-elimiin, joilla on reseptorit kyseisille hormoneille.

Endokriininen järjestelmä koostuu useista rauhasten ja kudosten muodostamista tuotantopaikoista. Pääasiallisia endokriinisiä rauhasia ovat hypotalamus, aivolisäke, kilpirauhanen, lisämunuaiset, haima sekä sukupuolirauhaset (munasarjat ja kivekset). Lisäksi monilla muilla kudoksilla, kuten rasvakudoksella ja suoliston epiteelillä, on kykyä tuottaa hormoneja. Hormoneja voi syntetisoida peptideina/ proteiineina tai steroidihormoneina, ja ne kulkevat veressä verenproteiinien avulla tai vapaina kohde-elimiinsä.

Säätely tapahtuu monimutkaisella verkostolla, jossa hypotalamus ja aivolisäke muodostavat keskeisen akselin. Negatiivinen palaute, vuorokautiset rytmit ja pulsatiivinen eritys pitävät tuotannon ajoitettuna ja vakaana. Syntetisaatio, vapautuminen ja hajoaminen liittyvät toisiinsa, jolloin liiallinen tai puuttuva hormonaalinen signaali voi muuttaa kohde-elinten toimintaa. Tutkimus ja kliininen mittaus perustuvat veren hormonipitoisuuksien sekä stimulaatio- ja suppression-kokeiden arviointiin.

Esimerkkejä hormonituotannosta: kilpirauhashormonit (T3, T4), kortisol, estrogeeni, progesteroni, testosteroni, insuliini sekä kasvuhormoni. Häiriöt hormonituotannossa voivat johtaa kilpirauhas- tai diabeteksenseen, lisämunuaisiin liittyviin sairauksiin sekä heikentyneeseen kasvuun tai lisääntymisterveyteen.

---