kilpirauhas

Kilpirauhas, eli kilpirauhanen, on hormoonituotantoinen rauhase, joka sijaitsee kaulan etuosassa, henkireiden molemmin puolin ja niskan takaa. Se on peräisin keuhkojen alla olevista parillisista leikkeleistä ja sen paino aikuisella on yleensä 15–25 g. Kilpirauhasen hormonituotanto perustuu jodia sisältävien hormonien, tyroksiinin (T4) ja trijodityroniinin (T3), synteesiin, jotka vaikuttavat lähes kaikkiin kehon kudoksiin.

Kilpirauhasen päätehtävä on säädellä aineenvaihduntaa, lämpötilaa, sydämen sykettä ja hermoston toimintaa. Se tekee tämän vapauttamalla T3‑ ja T4‑hormoneja verenkiertoon, mikä nopeuttaa solujen energiantuotantoa ja proteiinisynteesiä. Hormonien vapautumista säätelee aivolisäkkeen etulohko (hypofyysi), joka erittää tyreotropiinia (TSH). TSH:n pitoisuus nousee, kun veren T3‑ ja T4‑tasot ovat alhaiset, ja laskee, kun tasot ovat riittävät.

Kilpirauhasen toimintahäiriöt jakautuvat yleisesti liikatoimintaan (hyperthyreoosi) ja vajaatoimintaan (hypotyreoosi). Hyperthyreoosissa hormonituotanto on liiallista, mikä voi aiheuttaa painonlaskua, sydämentykytystä, hikoilua ja levottomuutta. Hypotyreoosi puolestaan aiheuttaa hormonien puutetta, johtuen usein autoimmuunisairaudesta (Hashimoton tyreoidiitti), ja ilmenee väsymyksenä, painonnousuna, kylmänherkkyytenä ja hiustenlähtönä. Muita yleisiä tiloja ovat kilpirauhaskasvaimet (noduulit) ja harvinainen kilpirauhassyöpä.

Diagnostointi perustuu kliinisiin oireisiin, verikokeisiin (TSH, T3, T4) sekä kuvantamistutkimuksiin, kuten ultraäänitutkimukseen. Hoitomenetelmät vaihtelevat lääkityksen (esim. levotyroksiini hypotyreoosissa tai tyreostimulaattorit hyperthyreoosissa), radiojoditerapian, leikkauksen ja elämäntapamuutosten välillä riippuen tilan vakavuudesta ja syystä.