steroidihormoneina

Steroidihormonina tarkoitetaan rasvaliukoisia hormoneja, jotka syntetisoidaan kolesterolista lisämunuaisissa, sukurauhasissa ja istukassa sekä pienissä määrin muissa kudoksissa. Niiden lipofiilinen luonto mahdollistaa sen, että ne siirtyvät helposti solukalvon läpi ja vaikuttavat pääasiassa solukalvon ulkopuolisten reseptoreiden kautta tai solun sisällä tumareseptorien avulla.

Toimintamekanismi perustuu usein geenien ilmentymän säätelyyn. Steroidihormonit sitoutuvat solunsisäisiin reseptoreihin, jotka toimivat steroidireseptoreina. Näiden reseptoreiden aktivaatio muuttaa geenien transkriptioa, mikä aiheuttaa pitkäkestoisia muutoksia solun toiminnassa. Osa vasteista voi ilmetä nopeasti ei-genomisten reittien kautta, mutta perinteisesti vaikutukset rakentuvat proteiinisynteesin muutoksille.

Steroidihormonit jaetaan tyypillisesti seuraaviin suurempiin luokkiin: glukokortikoidit (esim. cortisol), mineralokortikoidit (esim. aldosteroni), sekä sukupuolihormonit (androgenit kuten testosterooni, estrogeenit kuten estradioli ja progestiinit kuten progesteroni). Niiden tehtäviin kuuluu aineenvaihdunnan säätely, kasvu ja kehitys, neste- ja elektrolyyttitasapainon hallinta sekä sukupuolten kypsymisen ja lisääntymistoiminnon säätely.

Kuljetus veressä on yleensä sitoutuneena proteiineihin, kuten albumiiniin tai lisämunuais- ja sukupuolihormoneja sitoviin globuliineihin. Säätelemätön tuotanto tai liialliset/puutteelliset tasot voivat johtaa sairauksia, kuten Cushingin oireyhtymää, Addisonin tautia tai hormonaalisia häiriöitä sukupuolikiertoissa.