lisämunuaisiin

Lisämunuaiset ovat pienet endokriiniset rauhaset, jotka sijaitsevat kummankin munuaisen päällä sidekudoksessa. Ne koostuvat kahdesta erikoistuneesta alueesta: ulkoinen kuorikerros eli korteksi ja sisäinen ydinalue eli medulla. Korteksi tuottaa glukokortikoideja (ensisijaisesti kortisoli), mineralokortikoideja (aldosterone) sekä androgeneja. Medulla erittää retkuitumaisesti adrenaliinia ja noradrenaliinia, jotka ovat nopeasti vaikuttavia stressihormonien aineita.

Toiminta: lisämunuaiset osallistuvat kehon stressivasteen säätelyyn sekä aineenvaihduntaan, elektrolyyttitasapainoon ja verenpaineeseen. Kortisoli vaikuttaa aineenvaihduntaan ja energiantuotantoon sekä immuunivasteeseen, kun taas aldosterone säätelee natriumin ja kaliumin ionitasapainoa munuaisten kautta. Adrenaliini ja noradrenaliini nopeuttavat verenkiertoa ja lihasPreparea toimintaa stressitilanteissa.

Säätely: hormonieritys vastaa HPA-akselin (hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaisakselin) säätelyä. Hypotalamus erittää CRH, joka edistää aivolisäkkeen ACTH:n eritystä. ACTH-stimulaatio lisää kortisolin tuotantoa. Renin-angiotensiinijärjestelmä vaikuttaa aldosteronin eritykseen.

Kliininen merkitys: lisämunuaisiin liittyviä häiriöitä ovat esimerkiksi lisämunuaisten vajaatoiminta (Addisonin tauti), Cushingin oireyhtymä kortisolin liikatuotannon seurauksena ja feokromosytooma medullan neoplasma. Lisäksi voivat esiintyä munuaisten tai lisämunuaisten kasvaimia sekä kongenitaalisiä häiriöitä, kuten lisämunuaisten vihityt. Hoito ja seuranta riippuvat taustalla olevasta mekanismista.