verenproteiinien

Verenproteiinien ovat tärkeitä solujen ja kudosten rakentajia ja toimijoita veressä. Ne muodostavat noin 6–8 prosenttia veren kokonaispainosta ja ovat välttämättömiä monien fysiologisten prosessien, kuten ravinteiden kuljetuksen, immuunivasteen ja veren hyytymisen, ylläpitämiseksi. Veren proteiinit jaetaan pääasiassa kolmeen pääryhmään: albumiiniin, globuliineihin ja fibrinogeeniin.

Albumiini on veren pääasiallinen kolloidosmoottinen proteiini, joka tukee verenpaineen ylläpitämistä ja kuljettaa rasvoja, hormoneja ja muita aineita. Se muodostuu maksassa ja sen pitoisuus veressä on noin 35–50 grammaa litrassa. Albumiinipitoisuuden lasku voi viitata maksasairauksiin tai ravitsemuksellisiin puutteisiin.

Globuliinit jaetaan edelleen alfa-, beeta- ja gamma-globuliineihin. Gamma-globuliinit sisältävät pääasiassa immuunijärjestelmän vasta-aineita, jotka suojaavat kehoa infektioilta. Alfa- ja beeta-globuliinit sisältävät muun muassa kuljetusproteiineja, kuten transferriiniä ja lipoproteiineja, jotka sitovat rautaa ja rasvoja. Nämä proteiinit ovat tärkeitä ravinteiden ja hormonien kuljetuksessa.

Fibrinogeeni on veren hyytymisjärjestelmän tärkein proteiini. Se muuttuu hyytymisprosessin aikana fibriniksi, joka muodostaa hyytymän verenvuodon pysäyttämiseksi. Fibrinogeeniä tuotetaan maksassa, ja sen pitoisuus vaihtelee hieman, mutta sen puute voi johtaa verenvuotoon.

Verenproteiinien tasapaino on tärkeää terveyden ylläpitämiseksi. Niiden pitoisuuksia voidaan tutkia verikokeilla, joissa arvioidaan maksan toimintaa, ravitsemustilaa ja mahdollisia sairauksia. Poikkeamat normaalista voivat viitata erilaisiin sairauksiin, kuten maksasairauksiin, munuaissairauksiin tai autoimmuunisairauksiin.