Hajunäköä

Hajunäköä on yleisnimi kuvailemaan näön epäselvyyttä, jossa kuvat näyttävät sumuisilta, epäselviltä tai epäjohdonmukaisilta. Keskittyminen voi olla vaikeaa, ja reunat sekä yksityiskohdat voivat olla vaikeasti erotettavissa. Hajunäköä voi ilmetä tilapäisesti tai pitkäaikaisesti, ja siihen liittyy usein myös väreinäkökyvyn heikkeneminen tai kirkkaiden esineiden ympärillä havaittavat valonilmaisut, kuten haloja.

Oireet voivat vaihdella suuresti, mutta yleisiä ovat epätarkka tai sumuinen kuva, vaikeudet erottaa yksityiskohtia, tummuneen tai haalean värisävyn kokemus sekä silmien väsymys tai päänsärky. Hajunäköä voi esiintyä fyysisen rasituksen, pimeässä skenaariossa sekä nopeasti muuttuvissa valaistusolosuhteissa. Jos oireet ovat äkillisiä tai jatkuvia, ne voivat viitata vakavampiin silmä- tai verenkiertoelinsairauksiin.

Syitä hajunäköön voivat olla tilapäisiä kuten uupumus, kuivasilmäisyys, nestehukka tai muuttuneet valaistusolosuhteet. Pitkäaikaisemmat ja mahdollisesti vakavammat syyt mukaan lukien kaihi, glaukooma, verkkokalvon sairaudet (esim. diabeettinen retinopatia tai verkkokalvon rappeuma), migreniin liittyvät näköhäiriöt sekä verensokerin tai verenpaineen vaihtelut. Lääkkeet voivat myös harvoin vaikuttaa näköön.

Diagnosointi perustuu näöntarkkuus- ja refraktiokokeisiin sekä perusteelliseen silmälääkärin tutkimukseen, joka voi sisältää silmän rakenteiden arviointia ja mahdollisesti verikokeita kuvatun taustan selvittämiseksi. Hoito riippuu syystä ja voi sisältäa lasikorjauksen, kuivasilmäisyyden hoitoa, migreenin hoitoa, kaihin tai verkkokalvon sairauksien hoitolinjaa sekä elintapamuutoksia. Ehkäisy perustuu säännöllisiin näöntarkastuksiin sekä vakavien sairauksien riskien vähentämiseen.

Hakeutuminen hoitoon on tärkeää, jos hajunäköä ilmenee äkillisesti, usein tai se pahenee nopeasti, koska taustalla voi olla akuutteja sairauksia, jotka vaativat tutkimuksia ja hoitoa.