migreniin

Migreeni on neurologinen sairaus, jolle on tyypillistä toistuvat, kohtalaiset tai voimakkaat päänsäryt, jotka voivat kestää tunteja tai päiviä. Päänsärky on usein toispuoleista, mutta voi esiintyä myös molemmilla puolilla päätä. Särkyyn liittyy usein pahoinvointia, oksentelua ja herkkyyttä valolle ja äänille. Joillakin henkilöillä migreenikohtauksen alkua edeltää aura, joka voi ilmetä näköhäiriöinä, kuten välähdyksinä, sahalaitakuvioina tai näkökenttäpuutoksina, tai aistihäiriöinä, kuten puutumisena tai pistelynä.

Migreenin tarkkaa syytä ei tunneta, mutta sen uskotaan liittyvän aivojen hermosolujen toiminnan ja verisuonten tilan muutoksiin. Migreenikohtauksia voivat laukaista monet tekijät, kuten stressi, tietyt ruoka-aineet, unenpuute, hormonaaliset muutokset ja voimakkaat aistiärsykkeet. Migreeniä esiintyy useammin naisilla kuin miehillä, ja se alkaa usein nuorella aikuisiällä.

Migreeniä hoidetaan sekä lääkkeettömin että lääkkeellisin keinoin. Lääkkeettömiä hoitoja ovat lepo pimeässä ja hiljaisessa huoneessa, rentoutumisharjoitukset ja riittävä uni. Lääkkeellinen hoito kohdistuu kohtauksen lievittämiseen akuuteissa tilanteissa ja kohtauksien ehkäisyyn pitkäaikaisessa hoidossa. Kipulääkkeet, triptaanit ja pahoinvointilääkkeet ovat yleisiä kohtauslääkkeitä. Uusimpia hoitomuotoja ovat botuliinitoksiini-injektiot ja CGRP-vasta-aineet. Migreenin hoito on yksilöllistä, ja sopivin hoitomuoto löytyy usein yhteistyössä lääkärin kanssa.