Epäpuhtaussavutusta

Epäpuhtaussavutusta on termi, jota käytetään osassa suomalaisen ympäristötiedon ja ilmanlaadun tutkimuksen tekstejä kuvaamaan savun epäpuhtauksien esiintymistä ja niiden vaikutusta ilmanlaatuun. Konseptia käytetään yleisesti ymmärtämään, miten savuun päätyvät epäpuhtaudet voivat lisätä haitallisten aineiden pitoisuuksia ja vaikuttaa sen terveys- sekä ympäristövaikutuksiin. Määritelmä ja käyttökonteksti voivat vaihdella lähteestä riippuen, eikä termille ole yhtä yleisesti hyväksytty standardia.

Määritelmässä epäpuhtaussavutusta tarkastellaan sekä itse savun koostumuksen että sen mukana kulkeutuvien epäpuhtauksien lähteitä. Savun epäpuhtaudet voivat syntyä esimerkiksi epätäydellisestä palamisesta, polttoaineen koostumuksesta, kosteudesta sekä palamisen olosuhteista. Lisäksi ilmasto- ja säärasit voivat muokata epäpuhtaiden aineiden käyttäytymistä ja pitoisuuksia ilmassa.

Tervehdyys- ja ympäristövaikutukset sekä mittausmenetelmät liittyvät laajemmin ilmanlaatuun. Epäpuhtaussavutuksen seuraukset voivat sisältää lisääntyneitä pienhiukkaspitoisuuksia, haihtuvia orgaanisia yhdisteitä sekä mahdollisesti happea kuluttavia prosesseja. Tärkeä osa keskustelua on mittaus ja sääntely: ilmanlaadun mittaukset, päästörajat sekä toimenpiteet epäpuhtaiden epäpuhtauksien vähentämiseksi.

Tutkimus epäpuhtaussavutuksesta jatkuu, ja termien tarkka käyttö sekä soveltamisalat saattavat kehittyä yhteisempien määritelmien myötä. Tämä artikkeli kuvaa yleiskäsitystä eikä provideo todellisia standardeja. See also: ilmanlaatu, pienhiukkaset, volatile organic compounds.