Eläintarha

Eläintarha on laitos, jossa eläimiä pidetään yleisön nähtävillä ja jonka toiminta perustuu opetukseen, tutkimukseen sekä luonnon monimuotoisuuden suojeluun. Tyypillisiin piirteisiin kuuluvat laajat, erilaisia elinympäristöjä jäljittelevät aitaukset, eläintenhoitajien ja tutkijoiden työpanos sekä ohjelmaa, jolla kävijät saa tietoa lajeista ja niiden tavasta selviytyä eri ympäristöissä.

Historia: Varhaisimmat eläinvalikoimat ja julkiset kokoelmat ovat peräisin muinaisista ajoista, mutta modernit eläintarhat muotoutuivat 1800-luvulla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Ne kehittyivät tutkimuksen, julkisen kasvatuksen ja suojelutyön keskuksiksi. Suomessa merkittäviä ovat Korkeasaari Helsingissä, joka perustettiin vuonna 1889.

Toiminta ja tavoitteet: Eläintarhoissa pyritään eläinten hyvinvointiin tarjoamalla ravintoa, terveydenhuoltoa, virikkeitä ja asianmukaisia elinympäristöjä. Monet eläintarhat osallistuvat ex situ -suojeluun, ylläpitävät jalostusohjelmia ja tarjoavat tietoa uhanalaisista lajeista sekä mahdollisuuksia tutkimukseen ja koulutukseen. Jotkut toimivat myös pelastustoiminnan ja eläintenkuljetusten parissa sekä tekevät yhteistyötä kansainvälisten suojeluverkostojen kanssa.

Eettinen näkökulma ja standardit: Eläinten kohtelu ja hyvinvointi ovat keskeisiä kysymyksiä. Siksi monet eläintarhat noudattavat kansainvälisiä ohjeita ja ovat akkreditointien, kuten EAZA:n (European Association of Zoos and Aquariums) tai WAZA:n, piirissä. Käytäntöihin kuuluu hyvien elinympäristöjen suunnittelu, säännöllinen terveydenhuolto sekä virikkeellinen hoito.

Erityyppisyys: Suomessa sekä julkiset kaupungin eläintarhat että yksityiset laitokset toimivat yleisön ehdoilla. Suojeluun tähtäävät eläintarhat voivat erota perinteisistä nähtävyyksistä siten, että niiden ensisijaisena tavoitteena on eläinten hyvinvointi ja lajien säilyminen. Santerioina toimivat usein eläinsuojat ja pelastuskeskukset, jotka eivät välttämättä ole julkisesti esillä.