Elinkaarilähtöisyys

Elinkaarilähtöisyys on toimintojen ja päätösten tarkastelutapa, jossa huomio kiinnittyy tuotteen tai palvelun koko elinkaareen raaka-aineista jätekäsittelyyn asti, tavoitteena pienentää kokonaisvaikutuksia ympäristöön, talouteen ja sosiaalisiin tekijöihin. Käsite korostaa elinkaariarvioinnin (LCA) tapaa systematisoida ja mitata ympäristövaikutuksia. Elinkaarilähtöinen ajattelu ohjaa suunnittelua, hankintaa ja tuotantoprosesseja sekä politiikkaa niin, että päätökset pohjautuvat koko elinkaaren aikaisiin kustannuksiin, resurssien kulutukseen ja päästöihin.

Käyttökohteet ja yhteydet: soveltuu tuotesuunnitteluun, palvelumuotoiluun, toimitusketjujen hallintaan sekä julkiseen hankintaan. Se tukee kiertotaloutta ja kestävän kehityksen tavoitteita. Standardisointi: elinkaariarviointi antaa systemaattisen työkalun ympäristövaikutusten arviointiin; ISO 14040/14044 -standardit toimivat ohjenuorina. Eri analyysimenetelmät kuten elinkaarilaskenta ja ympäristövaikutusarvioinnit voivat tukea päätöksiä.

Hyödyt ja haasteet: elinkaarilähtöisyys voi lisätä ymmärrystä kokonaisvaltaisista vaikutuksista, johtaa resursseja säästäviin sekä kestävän hankinnan käytäntöihin, sekä vähentää riskejä. Haasteisiin kuuluu tiedon niukkuus, monitulkintaiset rajaukset ja laskentatyön resurssisyvyys sekä tarve sovittaa taloudelliset ja ympäristöystävälliset tavoitteet.

Esimerkit: rakennus- ja tuotesektorilla elinkaariajattelun kautta voidaan valita pitkäikäisiä, korjattavia materiaaleja sekä suunnitella kierrätettäviä tuotteita ja kierrätykseen liittyvää viestintää. Ympäristövaikutukset otetaan huomioon suunnittelussa, tuotannossa ja jätehuollossa.