elinkaarilaskenta

Elinkaarilaskenta (life cycle assessment, LCA) on järjestelmällinen menetelmäenvironmentaalisten osa-alueiden ja mahdollisten vaikutusten arvioimiseksi tuotteen, prosessin tai palvelun elinkaaren aikana. Arviointi määritellään käytettävän funktionaalisen yksikön ja systeemirajojen avulla, ja se voi kattaa koko elinkaaren raaka-aineteollisuudesta tuotteen käytön ja loppujaeisiin, tai rajata sen vain tuotantopanoksiin (cradle-to-gate).

Keskeiset vaiheet ovat tavoite- ja laajuuden määrittäminen, inventaarioanalyysi (LCI) tietojen keräämiseksi tuotteen syöttöistä ja hyödykkeistä sekä ympäristövaikutusten arviointi (LCIA), jossa inventaario muutetaan vaikutuksiksi eri kategorioissa kuten ilmastovaikutus, happamoituminen, ravinnekuormitus, otsonin hajoaminen, resurssien ehtyminen ja veden käyttö. Tulosten tulkinta tarkastelee epävarmuutta, herkkyyttä ja johtopäätösten luotettavuutta. Systeemirajojen ja jaottelun (allocation) määrittäminen ovat keskeisiä päätöksiä, jotka vaikuttavat tuloksiin.

Elinkaarilaskenta voidaan toteuttaa useilla toimintalähestymistavoilla, kuten prosessipohjaisena LCA:na, syöttö- tai tulosuhdepohjaisena LCA:na sekä näiden hybridimuotoina. Käytössä ovat kansainväliset standardit ISO 14040 ja ISO 14044 sekä niihin perustuvat kansalliset ja alueelliset ohjeistukset. Tiedonhallinnassa hyödynnetään usein tietokantoja ja laskentaohjelmia.

Sovelluksia ovat tuotesuunnittelu ja ympäristövaikutusten minimoinnin edistäminen, hankintapolitiikka ja ympäristömerkinnät sekä toimitusketjujen kestävyysanalyysit. Rajoitteita ovat tiedon puutteet ja epävarmuus, jaotteluun liittyvät arviot sekä läpinäkyvien oletusten ja herkkyysanalyysien tarve tulosten luotettavuuden varmistamiseksi.