analyysimenetelmät

Analyysimenetelmät ovat menetelmiä ja periaatteita, joiden avulla kerättyä aineistoa tulkitaan ja päätöksentekoa tuetaan. Niitä käytetään monilla aloilla, kuten luonnontieteissä, yhteiskuntatieteissä ja liiketoiminnassa.

Menetelmät jakautuvat yleensä kvantitatiivisiin ja kvalitatiivisiin sekä eksploratiivisiin ja vahvistaviin lähestymistapoihin. Kvantitatiiviset menetelmät käsittelevät numeerista dataa tilastollisin keinoin, kun taas laadulliset menetelmät painottavat ei-numeerista tietoa, ilmiöiden merkityksiä ja kontekstia.

Kvantitatiivisia esimerkkejä ovat deskriptivinen tilastotiede, inferenssianalyysi (t-testi, khi-neliö, regressio, logistinen malli), varianssianalyysi (ANOVA) sekä aikasarja- ja elinajan analyysi. Monimuuttujamenetelmien piiriin kuuluvat pääkomponenttianalyysi (PCA), klusterointi ja faktorianalyysi. Bayesin menetelmät sekä koneoppimisen periaatteet (valvottu ja epävalvottu oppiminen) kuuluvat myös tämän ryhmän työkaluihin.

Laadulliset menetelmät kattavat sisällönanalyysin, temaattisen analyysin sekä etnografisen ja keskustelunanalyysin; ne syventyvät ilmiöiden merkityksiin, käytäntöihin ja konteksteihin tutkijan tulkinnan kautta.

Prosessi alkaa tutkimusongelman määrittelystä datan valmisteluun, mallien ja oletusten valintaan sekä tulosten tulkintaan ja raportointiin. Laatuperiaatteita ovat validiteetti, reliabiliteetti, läpinäkyvyys sekä eettisyys ja toistettavuus. Triangulaatio ja herkkyysanalyysit voivat lisätä luotettavuutta.

Sovelluskohteita ovat lääke- ja terveystieteet, talous ja liiketoiminta sekä sosiaali- ja käyttäytymistieteet.