Elinkaarilaskelmat

Elinkaarilaskelmat ovat systemaattisia arviointeja, joissa tarkastellaan tuotteen tai järjestelmän vaikutuksia tai kustannuksia sen koko elinkaaren aikana. Termiä käytetään eri konteksteissa, ja siihen viittaamalla voidaan tarkoittaa sekä ympäristövaikutusten arviointia (elinkaariarviointi, LCA) että koko omistamisen aikaisen kustannusten laskemista (elinkaarikustannuslaskenta, LCC). Yleisessä käytössä elinkaariarviointi keskittyy ympäristövaikutuksiin, kuten kasvihuonekaasupäästöihin, resurssien kulutukseen ja jätteeseen, kun taas elinkaarikustannuslaskenta arvioi koko kustannuskuorman rahoitusajan kuluessa.

Elinkaariarvioinnin (LCA) tavoite ja kattavuus määritellään ensin: mikä on tavoite, mikä on toiminnallinen yksikkö ja mitkä rajat elinkaarelle asetetaan. Tämän jälkeen kerätään elinkaarinventoaridata, eli aineksien ja energiankulutuksen sekä päästöjen ja jätteiden määrät elinkaaren eri vaiheissa. Seuraavaksi suoritetaan vaikutusten arviointi, jossa muunnetaan inventaario tiedoiksi ympäristövaikutuksista, kuten kasvihuonekaasupäästöistä ja resurssien käytöstä, ja lopuksi tehdään tulkinta, joka tukee päätöksentekoa.

Elinkaarikustannuslaskenta (LCC) tarkastelee puolestaan elinkaaren aikaisia kustannuksia: määritellään aikahorisontti, ja jaetaan kustannukset pääkategorioihin kuten alkuinvestointi, käyttökustannukset, huolto, korvaus ja lopetuskustannukset. Diskonttaus- tai nettonykyarvokäytännöt sekä herkkyysanalyysi ovat yleisiä osia, joilla huomioidaan rahavirtojen aika-arvo ja epävarmuudet.

Käyttökohteita ovat suunnitteluvalinnat, tuotteen kehittäminen, rakennushankkeet sekä politiikka- ja hankintapäätökset, joissa pyritään pienentämään ympäristövaikutuksia ja/tai kokonaiskustannuksia. Elinkaarilaskelmat voivat kohdata rajoituksia tiedon saatavuudessa, epävarmuudessa ja rajauspäätöksissä, mutta ne tarjoavat systemaattisen lähestymistavan kestäviin päätöksiin.

---