Elektroniikkakomponentti

Elektroniikkakomponentti on elektronisen laitteen perusyksikkö, jolla on tietty tehtävä signaalin käsittelyssä tai energian hallinnassa. Komponentteja käytetään kytkentäkaavioissa sekä signaalin muuntamisessa, tallentamisessa ja ohjauksessa. Ne jaetaan yleisesti passiivisiin, aktiivisiin sekä mekaanisiin (elektro-mekaanisiin) ryhmiin.

Passiiviset komponentit eivät itsessään tuota energiaa vaan vaikuttavat signaaliin varastoimalla, vastustamalla tai suodattamalla virtoja ja jännitteitä. Tällaisia ovat vastukset, kondensaattorit, käämät ja suotimet. Aktiiviset komponentit tarvitsevat ulkoista virtaa toimiakseen ja voivat vahvistaa, muuntaa tai ohjata signaalia; tyypillisiä esimerkkejä ovat diodit, transistorit sekä integroidut piirit. Mekaanisten komponenttien ryhmään kuuluvat releet ja kytkimet, jotka muuttavat sähköisen energian mekaniikaksi tai päinvastoin.

Elektroniikkakomponentit ovat saatavilla monessa muodossa ja liitännöissä, kuten läpikytkentänä (through-hole) sekä pintaliitettuna (surface-mount, SMD). Ne on merkitty arvoillaan ja parametreillaan, ja niiden valintaan vaikuttavat jännite-, virta- ja tehokysymykset sekä toleranssit, lämpötilakerroin ja luotettavuus.

Käytännössä komponenttien oikea valinta on keskeistä elektroniikkalaitteiden toiminnalle. Datalehdet määrittelevät soveltuvat standardit, ympäristövaatimukset (esim. RoHS, WEEE) sekä luotettavuus- ja elinikävaatimukset.