EMIRasetukset

EMIRasetukset ovat finanssi- ja riskinhallintajärjestelmiä sekä organisatorisia käytäntöjä, joita yritykset ja rahoituslaitokset toteuttavat noudattaakseen EU:n EMIR- eli European Market Infrastructure Regulation -vaatimuksia. EMIRin tarkoituksena on lisätä läpinäkyvyyttä ja turvallisuutta sekä OTC-derivatiivikaupassa että keskitetyn clearingin ja raportoinnin kautta.

Soveltamisalansa kattaa sekä finanssi- että useissa tapauksissa ei-rahoitukselliset vastapuolen (NFC) ja rahoitusvastapuolen (FC) velvoitteet, riippuen kaupankäyntien volyymistä ja kriteereistä. Keskeisiä velvoitteita ovat kaupankäyntien raportointi kaupparepositoorioille, clearing-velvoitteet tietyissä standardoiduissa OTC-derivatiivisopimuksissa sekä riskienhallintamenetelmät ei-selvitettyjen johdannaiskauppojen osalta. Lisäksi asetukset sisältävät tietojen laatuun, standardeihin ja tunnisteisiin liittyviä vaatimuksia, kuten LEI-tunnisteet (Legal Entity Identifier) ja kauppakohtaisten yksilöintitunnisteiden (UTI) käytön.

EMIRasetukset edellyttävät sekä organisatorisia että teknisiä ratkaisuja. Organisaatioilla on oltava selkeät vastuut ja hallintorakenteet, sisäiset politiikat sekä ohjeet kaupankäynnin raportointiin, riidanratkaisuun, kollateraalin hoitoon ja päivittäiseen arvostukseen. Tiedonlaatu ja järjestelmien integraatio ovat keskeisiä, ja kolmannet osapuolet kuten clearing-yritykset ja kaupparepositooriot sekä ulkoiset palveluntarjoajat voivat olla oleellisia toteutuksessa.

Euroopan unionin sääntelyä on ajan myötä tarkennettu ja laajennettu EMIR Refitin ja muiden päivitysten kautta, joissa pyritään yksinkertaistamaan velvoitteita ja parantamaan valvontaa. EMIR-asetukset vaikuttavat sijoittajille, yrityksille ja teknisille sidosryhmille sekä niiden IT- ja riskinhallintaympäristöihin.