Disinformointi

Disinformointi tarkoittaa tahallisesti levitettyä väärää tai harhaanjohtavaa tietoa, jonka tarkoituksena on hämmentää yleisöä, muokata mielipiteitä tai vaikuttaa päätöksentekoon poliittisissa, taloudellisissa tai yhteiskunnallisissa asioissa. Disinformaation kohteita voivat olla esimerkiksi vaalit, julkinen terveys, talous tai turvallisuus. Levittäminen tapahtuu monin keinoin, kuten valheellisten tarinoiden luomisen, kontekstin vääristämisen sekä visuaalisten materiaalien muokkauksen kautta. Lisäksi automatisoidut tilit ja koordinoidut toimijat voivat lisätä tarinan leviämistä.

Määritelmän mukaan disinformointi on tahallisesti levitettyä tietoa, jonka tavoitteena on vaikuttaa yleisön uskomuksiin. Misinformation puolestaan kuvaa useimmiten tahattomasti jaettua väärää tietoa. Ero on motiiveissa ja vastuussa.

Keinot: tarinoiden kokonaisvaltaiset tai osittain virheelliset kertomukset, kontekstin vääristäminen, väärä attribuutio sekä visuaalisen materiaalin manipulointi (esim. deepfake-tyyppiset videot). Automaattiset tilit, botit ja koordinoidut epäaidot toimijat voivat lisätä näkyvyyttä ja rakentaa paineen ilmiölle.

Levittäminen tapahtuu pääasiassa sosiaalisessa mediassa ja pikaviestinalustoilla, lisäksi uutismedia sekä verkkosivustot. Toimijat voivat olla valtioiden, järjestäytyneiden ryhmien tai yksittäisiä vaikuttajia. Tavoitteet voivat sisältää vaalivaikuttamisen, yleisön jakamisen tai luottamuksen horjumisen julkisiin instituutioihin.

Vastatoimet: faktantarkistus, lähdekritiikki, mediasivistys sekä alustojen sisäinen moderointi ja tekniset tunnistamistyökalut koordinoidulle toiminnalle. Kansalaiset voivat tarkistaa väitteet useista riippumattomista lähteistä ja suhtautua kriittisesti nopeasti leviävään sisältöön.

Disinformointi on ollut osa propagandaa jo pitkään, ja nykypäivänä korostuvat nopea jakaminen, algoritmien ehdottama näkyvyys sekä kansainväliset kampanjat. Tutkimus ja sääntely pyrkivät tasapainottamaan sananvapauden ja yhteiskunnan suojelun välillä.