vääristämisen

Vääristämisen käsite viittaa tietojen, ilmiöiden tai kontekstin muuttamiseen siten, että lopputulos antaa virheellisen tai harhaanjohtavan vaikutelman. Se voi olla sekä tarkoituksellista että tahatonta, ja sen motiiveja voivat olla poliittinen vaikutus, taloudellinen hyöty tai yksinkertainen virheellinen käsitys.

Vääristämistä esiintyy useilla toimialoilla. Viestintä ja media voivat vääristää tilannetta lainauksilla, kontekstin poistolla, kuvan muokkauksella tai otsikoinnilla, jolla pyritään ohjaamaan yleisön tulkintaa. Tutkimus ja tilastotiede kohtaavat vääristymää valikoivan raportoinnin, datan manipulaation, p-hackingin tai mitta- sekä analyysivirheiden kautta. Historia ja politiikka voivat sisältää narratiivin muokkaamista, revisionismia tai propagandaa, jolla vaikutetaan julkiseen muistikuvaan. Oikeudelliset ja eettiset näkökulmat korostavat vääristämisen haittoja ja mahdollisia seuraamuksia, kuten vahingontekoa tai oikeudellisia rangaistuksia.

Ehkäisykäytännöt koostuvat läpinäkyvyydestä ja menetelmien sekä lähteiden julkisuudesta, tutkimusten preregistroinnista, vertaisarvioinnista sekä faktantarkistuksesta ja replikoinnista. Vääristämisen vaikutukset voivat olla merkittäviä: luottamuksen heikkeneminen, päätöksenteon haitallinen suuntaaminen ja yleisen keskustelun laadun heikkeneminen.

Yhteydet: harhaanjohtaminen, puolueellisuus, väärä kuva sekä käytännöt, joilla pyritään minimoimaan vääristymien mahdollisuus.