Demoduloinnin

Demodulointi on prosessi, jolla moduloitu signaali palautetaan takaisin siihen informaatiotietoon, jota signaali kantaa. Modulaatio tarkoittaa signaalin kantataajuuden, amplitudin, vaiheen tai taajuuden muuttamista tiedon siirtämiseksi; demoduloinnilla tämä muutos peruutetaan, jolloin vastaanotettu tieto erotetaan ja voidaan dekoodata.

Analogisessa demoduloinnissa käsitellään kantasignaaleja kuten AM, FM ja PM. AM-demodulointi tapahtuu yleensä envelope-detektiolla ja matalapäästösuodattimella, joilla informaation vaihtelu palautetaan. FM- ja PM-demoduloinnissa käytetään taajuuden tai vaiheen muutoksen mittaamista, usein piireissä kuten taajuuslukijoissa tai piirikomponenttien avulla toteutetussa demodulaatiosykleissä. Digitaalinen demodulointi palauttaa bittivirran tai symbolisarjan PSK-, QAM-, FSK- sekä OFDM-modulaatioista. Digitaalinen demodulointi voidaan toteuttaa koherentisti (vaatii tunnetun kantajan) tai ei-koherentisti, ja siihen kuuluu usein signaalin esikäsittely, symbolin aikavälin palautus (timing recovery), sekä päätöslaitteet ja virheenkorjaus.

Demodulointiketjuun kuuluu vastaanotto, esikäsittely, demodulointi, aikaväärien korjaus ja dekoodaus. Tehokkuus mitataan tyypillisesti signaalin laatuun liittyvillä määrillä kuten bitinvirheprosentti (BER) sekä SNR:llä. Demodulointi on keskeinen osa sekä langattomia että langallisia järjestelmiä, kuten radioviestintää, televisiota, satelliittiviestintää sekä tietoliikennettä ja mobiiliverkkoja. Haasteita ovat kohina, vääristymät, multipath-viiveet ja taajuuspoikkeamat sekä kaistanleveyden rajoitukset, jotka voivat heikentää luotettavuutta ja tiedonläheisyyttä.

---