Biodiveriteetti

Biodiveriteetti, eli luonnon monimuotoisuus, viittaa maapallon elämänkirjoon ja sen eri tasoihin. Se kattaa lajien runsauden, geneettisen vaihtelun lajien sisällä sekä ekosysteemien monimuotoisuuden. Jokaisella tasolla on oma merkityksensä luonnon toimivuudelle ja ihmisten hyvinvoinnille. Lajien monimuotoisuus tarkoittaa kaikkien eri eliölajien, kasvien, eläinten, sienten ja mikro-organismien kokonaisuutta. Geneettinen monimuotoisuus puolestaan kuvaa saman lajin yksilöiden välistä perimän vaihtelua, joka mahdollistaa lajin sopeutumisen muuttuviin olosuhteisiin. Ekosysteemien monimuotoisuus viittaa erilaisten elinympäristöjen, kuten metsien, kosteikkojen, järvien ja merialueiden, sekä niiden välisten vuorovaikutusten kirjoon.

Luonnon monimuotoisuus tarjoaa lukuisia ekosysteemipalveluja, jotka ovat elintärkeitä ihmiskunnalle. Näitä ovat esimerkiksi puhtaan veden ja ilman saatavuus, maaperän muodostuminen, pölytys, kasvien tuottama happi sekä sääntelypalvelut, kuten ilmaston säätely ja tulvien ehkäisy. Monimuotoiset ekosysteemit ovat myös kestävämpiä ja pystyvät paremmin selviytymään häiriöistä. Biodiveriteetin väheneminen sen sijaan heikentää näitä palveluja, mikä voi johtaa vakaviin seurauksiin niin luonnolle kuin ihmisyhteisöillekin.

Luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen ovat vaikuttaneet monet tekijät, kuten elinympäristöjen tuhoutuminen ja pirstoutuminen, ilmastonmuutos, vieraslajien leviäminen, saastuminen ja luonnonvarojen ylikulutus. Kansainväliset sopimukset ja kansalliset toimet pyrkivät hidastamaan ja pysäyttämään monimuotoisuuden katoa sekä edistämään sen suojelua ja kestävää käyttöä. Suojelutoimet voivat sisältää esimerkiksi luonnonsuojelualueiden perustamista, uhanalaisten lajien suojeluohjelmia ja kestävien maankäytön muotojen edistämistä.