Bioöljyn

Bioöljyn tarkoittaa biomassasta (esimerkiksi puusta, viljellyistä jätteistä tai energiakasveista) tuotettua nestemäistä polttoainetta. Sen pääasialliset tuotantomenetelmät ovat nopea pyrolyysi ja hydroterminen liquefaktio (HTL). Pyrolyysissa biomass kuumennetaan nopeasti ja kondensoidaan syntyvä höyry bioöljyksi.

Yleisin prosessi on nopea pyrolyysi: biomass kuivataan, hienoksi jauhetaan tai murskataan, ja kuumennetaan nopeasti yli 450 °C. Tämä tuottaa bioöljyn ohella puuhake- tai biochar-sivutuotteita. HTL:ssa biomass käsitellään veden läsnä ollessa korkeissa paineissa, jolloin syntyy nestemäistä bioöljyä ja vetyä.

Ominaisuudet: bioöljy sisältää runsaasti happea (noin 25–40 %), on korkean viskositeetin ja veden läsnäolon vuoksi epähyödyllistä sellaisenaan polttoaineena. Energiatiheys on pienempi kuin fossiilisella öljyllä, ja bioöljy on herkkä hapettumiselle sekä epävakaa varastoinnissa.

Käyttökohteet: sen käyttötarkoitus on pääasiassa energiantuotanto, lämmitys sekä biorefinereissa raaka-aine jalostettavaksi polttoaineiksi ja kemikaaleiksi. Suora käyttö autokäyttöön on rajoitettua ilman jalostusta, joka poistaa happoja ja epäpuhtauksia.

Jalostus ja haasteet: bioöljyn epäpuhtaudet, korkea happamuus ja veden läsnäolo aiheuttavat korroosiota ja polymeroitumista. Siksi bioöljy vaatii stabilointia ja jalostusta sekä mahdollisia erottimia ennen kaupallista käyttöä. Ympäristövaikutukset riippuvat raaka-aineesta ja elinkaariajattelusta.

Markkinat ja tutkimus: bioöljyn kaupallinen käyttö on osa biopolttoaine- ja biorefinery-investointeja, erityisesti Pohjoismaissa ja EU:ssa. Tutkimuksessa kehitetään katalyyttien, stabilointiaineiden ja jalostusmenetelmien parantamista sekä kestävien raaka-ainelähteiden valikoimaa.