polttoaineiksi

Polttoaineiksi on yleisesti nimitys aineille, jotka voivat vapauttaa energiaa polttamalla tai muulla exothermisen reaktion tavoin. Niitä käytetään energiantuotantoon, liikenteeseen sekä teollisuuden prosesseihin. Polttoaineet voivat olla nestemäisiä, kaasumaisia tai kiinteitä, ja niiden energiasisältö sekä ominaisuudet, kuten viskositeetti ja syttyvyys, vaihtelevat käyttötarkoituksesta riippuen.

Yleinen luokitus jakaa polttoaineet usein kolmeen ryhmään: fossiiliset, bio- tai kierrätyspohjaiset sekä synteettiset polttoaineet. Fossiiliset polttoaineet – hiili, öljy ja maakaasu – ovat suurin osa nykyisestä energiankäytöstä, mutta niihin liittyy ilmastonmuutoksen ja ilmanlaadun haasteita. Biopolttoaineet tuotetaan biomassasta (esim. etanoli, biodiesel, biokaasu) ja voivat pienentää verkostokohtaisia päästöjä riippuen tuotantoketjusta. Synteettiset polttoaineet, kuten Power-to-Liquids tai muut kemiallisesti tai elektrolyysillä tuotetut nestemäiset polttoaineet, voivat korvata fossiilisia polttoaineita tietyissä sovelluksissa. Vedynä käytetty polttoaine voi olla sekä nestemäistä että kaasumaista muotoa; vety on keskeinen vaihtoehto erityisesti polttokennoissa ja raskaassa liikenteessä.

Polttoaineiden tuotanto ja jakelu muodostavat toimitusketjun raaka-aineen hankinnasta jalostukseen, varastointiin ja jakeluun käyttöpaikkaan. Ympäristö- ja ilmastovaikutukset riippuvat sekä raaka-aineesta että tuotantotavasta; elinkaarilaskelmat ohjaavat kestävien polttoaineiden valintoja. Sääntely, standardointi ja investoinnit infrastruktuuriin muokkaavat markkinoita ja teknologista kehitystä.