Allopolyploidiasta

Allopolyploidiasta on termi, jolla viitataan polyploidiaan, jossa kromosomien joukot ovat peräisin kahdesta tai useammasta eri lajista. Tämä eroaa autoploidiasta, jossa kopiot ovat saman lajin perimää. Allopolyploidi muodostuu yleensä hybridisaation ja kromosomidoublen seurauksena: kun kaksi erilaista lajia risteytyy, syntyy useimmiten steriili hybridi, mutta kromosomien kaksinkertaistuminen voi palauttaa kantamisen ja lisätä polveutumisen mahdollisuuksia kahden tai useamman lajin genomien yhdistelmäksi.

Syntyminen voi tapahtua usealla tavalla. Yleisin malli on hybridisaatio kahden lajin välillä, jonka jälkeen hybridin genomia täydennetään kaksinkertaistumalla, jolloin syntyy toimiva allopolyploidi. Vaihtoehtoisesti hyödynnetään unreduced-gametteja, joiden seurauksena syntyy polyploidinen risteymä ilman perinteistä kaksinkertaistumista. Lopullinen yksilö sisältää kahden tai useamman lajin kromosomipaketit, joista kukin on gondittuna omasta subgenomistaan.

Genetiikka ja kehitysalloploidiutta ohjaa homoeologisten kromosomien periytyminen, mikä johtaa yleensä disomiseen kuin kolmois- tai polysomiseen perimään. Subgenomien ilmentyminen voi vaihdella, ja geneettinen ilmentyminen sekä epigeneettiset muutokset voivat muuttaa fenotyyppiä. Allopolyploidi on usein nopeasti kehittyvä eliöryhmä, joka voi sopeutua uusiin ympäristöihin ja toimia kehittyneinä lähilajien synnyttäjinä.

Esimerkkejä allopolyploideista ovat vilja- eli vehnä (esim. Triticum aestivum) monikko AABBDD, kanapavun suku Brassica napus (AACC) sekä kahdesta lajista muodostuneet kankien puuvillatuotantoon liittyvät lajit. Allopolyploidi on tärkeä ilmiö kasvin evoluutiossa ja maataloudessa, koska se voi luoda uusia ominaisuuksia ja vapauttaa kerroksellista geneettistä monimuotoisuutta.