Aineistoa

Aineisto on yleistermi tutkimus- ja arkistotyössä, ja se viittaa kerätyn materiaalin, tiedon tai todistusaineiston kokonaisuuteen, jota käytetään ilmiöiden kuvaamiseen, selittämiseen ja tulosten tukemiseen. Aineistoa voidaan kerätä monin tavoin: kenttätyönä, kyselyillä, kokeellisesti, digitaalisista lähteistä sekä arkisto- ja kirjallisuuslähteistä. Aineistoa käsitellään osana tutkimusaineistoa, ja sen keruuta sekä tallentamista ohjaa tutkimussuunnitelma ja käytännön eettiset periaatteet.

Monipuolisuus on keskeistä: aineistoa voidaan luokitella kvalitatiiviseen ja kvantitatiiviseen sekä erilaisiin muotoihin, kuten teksteihin, puheeseen, äänitteisiin, kuviin, videoihin ja tilastoihin. Jokaiselle aineistotyypille on omat käsittely- ja analyysimenetelmänsä. Metatiedot kuvaavat aineiston alkuperää, sisältöä ja käyttöä, ja ne auttavat aineiston löytämisessä ja uudelleenkäytössä.

Hallinta ja eettisyys: Aineiston hallinnassa korostuvat tietosuoja, yksilöiden suoja sekä tekijänoikeudet. Aineistojen arkistointi, pitkäaikainen säilyttäminen sekä standardienmukainen metadatointi helpottavat pääsyä ja yhteentoimivuutta. FAIR-periaatteet (Findable, Accessible, Interoperable, Reusable) ovat usein ohjeellisia kansainvälisiä suuntaviivoja.

Rooli yhteiskunnassa: Aineisto muodostaa perustan tieteelliselle tutkimukselle sekä kulttuuriperinnön säilyttämiselle. Kirjastot, arkistot, museot ja tutkimuslaitokset tarjoavat pääsyn aineistoon tutkijoille, opiskelijoille ja yleisölle, ja ne mahdollistavat uusien havaintojen tekemisen sekä historiallisten tietoarkkien hyödyntämisen.