kenttätyönä

Kenttätyönä tarkoittaa tutkimuksen, kartoituksen tai tiedonkeruun toteuttamista paikan päällä, usein luonnon- tai yhteisöympäristössä, jossa tutkija ei ole toimistossa tai laboratoriossa. Kenttätyö voi olla sekä suunnitelmallista, järjestelmällistä tiedonhankintaa että osallistuvaa havainnointia. Tyypillisiä kenttätyön muotoja ovat luonnontieteellinen havainto ja näytteenkeräys, biologisten näytteiden keruu, geologinen tai arkeologinen kenttätyö sekä sosiologinen tai etnografinen tutkimus, jossa kerätään haastatteluja, havaintoja ja dokumentteja paikan päällä.

Suunnittelussa huomioidaan tutkimuskysymykset, aikataulut, lupa- ja eettiset kysymykset sekä turvallisuus- ja logistiikkakysymykset. Kenttätyönä käytetään erilaisia menetelmiä: havainnointi, järjestelmällinen mittaus ja näytteenotto, haastattelut ja kyselyt sekä kenttämuistiinpanot ja tallenteet. Tekniikkaan kuuluvat GPS, GIS, älypuhelimet, sensorit sekä kamerat ja ääninauhoittimet. Tutkimuksen dokumentointi ja jäljitettävyys ovat olennaisia.

Kenttätyö on usein fyysisesti vaativaa ja vaatii sopeutumiskykyä, suunnittelua ja ajankäyttöä. Sääolosuhteet, maasto-olot ja logistiikka voivat vaikuttaa työskentelyyn. Eettinen ja kulttuurinen sensitiivisyys on tärkeää, samoin paikallisten toimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö. Kenttätyötä tekevät usein tutkijat, opiskelijat, ympäristö- ja terveysalan ammattilaiset sekä kenttäpalveluita tarjoavat asiantuntijat.