yleistettävyyttä

Yleistettävyys tarkoittaa tutkimustulosten kykyä kuvata tai ennustaa ilmiötä laajemmin kuin tutkimuksen otos. Se käsittelee, missä määrin tulokset ovat sovellettavissa toiseen väestöön, eri konteksteihin tai ajankohtiin. Toisin kuin sisäinen validiteetti, joka arvioi mittauksen luotettavuutta tutkimuksen sisällä, yleistettävyys kohdistuu sen yleispätevyyteen ulkopuolisessa maailmassa.

Yleistettävyyden kannalta keskeisiä tekijöitä ovat otoksen edustavuus ja valintaperiaatteet, kontekstin ja populaation samankaltaisuus sekä mittaus- ja interventiomenetelmien toimivuus eri ryhmissä. Lisäksi kulttuurinen ja ajallinen konteksti sekä teoreettinen kehys vaikuttavat siihen, kuinka hyvin tulokset siirtyvät uusiin tilanteisiin.

Parhaita käytäntöjä yleistettävyyden edistämiseksi ovat muun muassa edustavan otoksen hankkiminen (esimerkiksi satunnais- tai stratified-otanta), useiden kontekstien tutkiminen sekä tulosten tarkka raportointi ja kontekstin kuvaus. Myös tutkimusten toistaminen, monipuolisten asetelmien käyttäminen ja systemaattiset katsaukset tai meta-analyysit auttavat arvioimaan yleispätevyyttä.

Yleistettävyys on usein kontekstisidonnainen, eikä tuloksia voi pitää täysin siirrettävinä kaikille populaatioille. Tutkijat voivat lisätä yleistettävyyttä etukäteen määrittelemällä tarkasti populaation, kontekstin ja aikajänteen sekä huomioimalla rajoitukset ja epävarmuudet.