vuorokausivaihtelut

Vuorokausivaihtelut ovat noin vuorokauden pituisia biologisia rytmejä, jotka säätelevät muun muassa unta ja valvetta, hormonaalista tuotantoa, aineenvaihduntaa sekä kehon lämpötilaa. Niiden ydin on sisäinen kello, joka sijaitsee aivolohkon hypotalamuksessa (suprachiasmaattinen tumake). Keskuskellon lisäksi elimistössä on perifeerisiä kelloja, jotka synchronoivat kudosten toiminnan noin 24 tunnin sykleissä. Rytmit ovat sekä endogeenisiä että ympäristön valon ja pimeyden kautta tahdistuvia.

Valo on tärkein ympäristötekijä, joka muokkaa näitä rytmejä. Aamuvalo siirtää heräämistä kohti ja vähentää melatoniinin tuotantoa, kun taas pimeys lisää melatoniinin vapautumista ja helpottaa nukahtamista. Terve vuorokausivaihtelu ilmenee säännöllisenä unirytminä, vireyden vaihteluna päivän mittaan sekä hormonitasojen kiertona.

Rytmeihin vaikuttavat myös ruokailurytmi, liikunta ja muut elämäntavat. Ulkoiset muutokset, kuten matkustaminen yli aikavyöhykkeiden tai epäsäännölliset työvuorot, voivat johtaa tilapäiseen vuorokausivaihtelujen siirtymiseen ja häiriöön, joka tunnetaan jet lag -ilmiönä tai vuorotyön aiheuttamana.

Terveyteen liittyvät vaikutukset voivat ilmetä, kun vuorokausiriit ovat jatkuvia tai voimakkaasti häiriintyneitä. Pitkittynyt rytmimuutos on yhdistetty unihäiriöihin, kognitiivisiin haasteisiin, aineenvaihdunnan häiriöihin sekä mielenterveysongelmiin. Riski on korostunut vuorotyöläisillä, matkustajilla ja vanhemmilla.

Tutkimuksessa vuorokausivaihteluita mitataan muun muassa aktigrafian avulla, melatoniinin onsetsa ja kehon lämpötilan rytmejä seuraamalla. Hyödyllisiä hallintakeinoja ovat säännöllinen unirytmi, päivänvalon saannin lisääminen aamulla, kirkkaan valon välttäminen illalla sekä ruokailujen ja liikunnan ajoittaminen säännöllisesti.