virustauteihin

Virustaudit ovat sairauksia, joiden taudinaiheuttajina toimivat virukset. Virukset ovat pieneliöitä, jotka tarvitsevat isäntäsolun lisääntyäkseen, ja ne voivat tarttua ihmisiin, eläimiin sekä kasveihin. Oireet vaihtelevat lievistä kuumeisista hengitystieinfektioista vakaviin, hengenvaarallisiin tiloihin. Joillakin viruksilla oireet ovat selviä, toisilla infektion luonne voi olla oireeton tai piilevä.

Tartuntareitit ja taudin kulku riippuvat viruksesta. Yleisimmät tavat ovat ilmateitse tapahtuvat hengitystieinfektiot sekä kosketus- tai limakalvopinnan kautta tapahtuva kontakti. Veren, ruumiineritteiden sekä elintarvikkeiden välitys sekä tiettyjen virusten eläin- tai hyönteisvälitteinen siirtyminen ovat myös mahdollisia. Infektio alkaa, kun virus pääsee isäntäsoluun, replikoituu ja aiheuttaa soluvaurioita sekä immuunivasteen.

Diagnoosi ja hoito: Diagnostiset menetelmät perustuvat oireisiin, altistumiskertomukseen ja laboratoriotesteihin, kuten PCR-, antigeeni- ja serologisiin testeihin. Hoito on usein oireenmukaista; joillakin viruksilla on spesifisiä antiviraalisia lääkkeitä. Monien virusten ehkäisy ja torjunta perustuvat rokotteisiin sekä hyvään tartunnanvastaiseen käytäntöön.

Ennaltaehkäisy: Rokotukset ovat keskeisiä, ja niiden lisäksi tärkeitä ovat käsihygienia, hyvä ilmanvaihto sekä turvallinen veden ja ruoan käsittely. Verensiirtojen ja lääketurvallisuuden sekä eläin- ja ympäristöriskien hallinta vähentävät tartuntoja.

Virusryhmät ja esimerkit: DNA- ja RNA-virukset sekä enveloped- (lipidivaa) että non-enveloped-virukset. Esimerkkejä ovat influenssa (RNA, enveloped), koronavirukset kuten SARS-CoV-2 (RNA, enveloped), tuhkarokko (RNA, enveloped), HPV eli ihmisen papilloomavirus (DNA, non-enveloped), sekä hepatiitti B (DNA, enveloped) ja C (RNA, enveloped).