limakalvopinnan

Limakalvopinta tarkoittaa limakalvon pintaa, joka peittää onteloita ja käytäviä, jotka ovat yhteydessä ulkoiseen ympäristöön. Tällaisia alueita ovat muun muassa suun ja nielun limakalvot, nenän ja hengitysteiden limakalvot sekä ruoansulatuskanavan ja genito-uroginaalisen järjestelmän limakalvopinnat. Limakalvopinnan rakenne koostuu pääasiassa epiteelistä sekä sen alapuolella olevasta lamina proprian sidekudoksesta. Joillakin alueilla limakalvon alla voi olla lihaskalvo ja eritysrauhasia, jotka tuottavat limaa. Limakalvopinnan tehtävänä on tarjota suoja, kosteutus sekä osallistua aineiden eritykseen, imeytymiseen ja immuunipuolustukseen. Se toimii myös ensimmäisenä esteenä mikrobeille.

Epiteelityypit vaihtelevat alueittain: suu- ja nielun limakalvolla on usein paksu, kerrostunut stratified squamous epiteeli; ruoansulatuskanavan suuremmat osat voivat olla yksikerroksisia tai monikerroksisia epiteelikerroksia, joiden toiminta liittyy eritykseen ja imeytymiseen. Hengitysteissä yleisempää on liikkuva epiteeli, jossa on goblet-soluja liman tuottamiseen. Lamina proprian sidekudos sisältää verisuonia, immuunipuolustuskerroksia sekä rauhasia, jotka osallistuvat liman ja muiden eritteiden muodostamiseen sekä paikalliseen immuunivasteeseen.

Kliininen merkitys: limakalvopinnat voivat vaurioitua ja tulehtua infektioiden, ärsyttävien aineiden tai kemoterapian yhteydessä, jolloin syntyy limakalvotulehduksia kuten stomatiitti tai mucositis. Kuivuus (xerostomia) tai vaurioituminen heikentävät limakalvon suojaa, aiheuttavat kipua ja voivat vaikuttaa ravinnon- sekä nesteiden nauttimiseen sekä paranemiseen.