virustartunta

Virustartunta tarkoittaa infektiota, jonka aiheuttaa virus ihmisellä. Virukset tarttuvat yleensä kehon soluihin ja käyttävät solujen mekanismeja lisääntyäkseen. Tartunta voi ilmetä monin eri tavoin, ja virukset voivat vaikuttaa hengitysteihin, ruoansulatuskanavaan, verenkiertoon tai ihoon.

Siirtäminen tapahtuu pääasiassa hengityksen pisaroiden, kosketuksen, kontaminoituneiden pintojen sekä joskus ruoan tai veden välityksellä. Joillakin viruksilla on lisäsiirtoreittejä, kuten eläinten tai hyönteisten kautta. Taudin leviäminen riippuu viruksen luonteesta, muille ihmisille siirtymisen todennäköisyydestä ja yksilön vastustuskyvystä.

Kliininen kuva vaihtelee viruksesta riippuen. Yleisiä oireita voivat olla kuume, väsymys, yskä, kurkkukipu, nuha tai vatsaoireet. Oireet voivat ilmaantua muutaman päivän kuluessa tartunnasta. Vakavampi sairausriski kohdistuu iäkkäisiin, immuunipuutteisiin sekä kroonisairauksiin, joilla on suurempi riski komplikaatioihin.

Diagnoosi perustuu oireisiin, altistustietoon sekä tarvittaessa laboratoriotesteihin, kuten PCR-testiin, antigeenitesteihin tai serologiaan. Joissakin tapauksissa kuvantamistutkimukset voivat auttaa komplikaatioiden arvioinnissa.

Hoito on useimmiten pääosin oireenmukaista ja tukiperusteista, kuten nesteytys, lepo ja riittävä ravinto. Bakteerisen sekundaarinfektion epäiltäessä voidaan käyttää antibiootteja. Joillekin viruksille on käytössä viruslääkkeitä tai rokotteita, ja rokotukset ovat tärkeä ennaltaehkäisykeino.

Ennuste vaihtelee viruksesta ja potilaasta. Useimmat virustartunnat ovat lieviä ja paranevat itsestään, mutta riskiryhmille voi kehittyä vakavampi sairaus. Kansanterveydellisesti virustartunnat voivat aiheuttaa epidemioita, joita seurataan ja joihin pyritään katkaisemaan tarttuvuus sekä edistämään immunisaatiota.