virtsajärjestelmää

Virtsajärjestelmä on kehon elinjärjestelmä, joka vastaa virtsan tuotannosta, varastoinnista ja poistamisesta elimistöstä. Sen pääosat ovat munuaiset, ureterit (virtsanjohtimet), virtsarakko ja virtsaputki. Munuaiset sijaitsevat selkärangan molemmin puolin ja toimivat ylläpitäen veren koostumusta sekä nestetasapainoa. Ne tuottavat virtsaa, säätelevät elektrolyyttejä ja hapetusta-emätasapainoa sekä erittävät hormoneja ja muita aineita.

Virtsan muodostuminen alkaa munuaisten nefroneissa, joissa veren suodatus tapahtuu glomeruluksessa. Suodokseen päässyt neste jatkaa tubulukseen, jossa tapahtuu reabsorptio ja erittyminen. Näin virtsa muuttuu väkevyyden ja koostumuksen osalta. Virtsa kerääntyy munuaisen keräilyarkkuun ja virtsateiden kautta kulkeutuu virtsarakkoon, jossa sitä varastoidaan ennen ulostuloa virtsaputken kautta.

Säätely ja kontrolli perustuvat sekä hormonaaliseen että hermostolliseen mekanismiin. Antidiureettinen hormoni ADH sekä aldosteroni vaikuttavat veden ja natriumin uudelleenimeytymiseen, kun taas natriureettinen peptidi (ANP) ja RAAS-järjestelmä osallistuvat verenpaineen ja tilavuuden säätelyyn. Autonominen hermosto säätelee virtsarakon ja virtsaputken sulkijalihaksia: parasympaattinen aktivaatio edistää virtsaamista, kun tahdonalainen kontrolli sekä ulkoinen virtsaputken sulkija vaikuttavat.

Virtsajärjestelmä on keskeinen terveydelle; yleisiä ongelmia ovat virtsatieinfektiot, munuaiskivet, krooninen munuaisten toiminnan heikkeneminen sekä virtsan hallinnan ongelmat kuten inkontinenssi.