viranomaishankintojen

Viranomaishankinnat tarkoittavat julkisyhteisöjen, kuten valtion, kuntien ja muiden julkisyhteisöjen, tekemien hankintojen kokonaisuutta. Niihin sisältyvät tavarat, palvelut sekä rakennus- ja käyttöoikeussopimukset, joilla julkisia tarpeita täytetään. Hankintaprosessi kuuluu olennaisena osana julkista hallintoa ja se tähtää kilpailuun, tasapuolisuuteen, kustannustehokkuuteen sekä läpinäkyvyyteen.

Sääntely ja oikeudellinen kehys. Suomessa viranomaishankinnat ovat säädeltyjä julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetulla lailla, joka toimeenpanee EU-direktiivit. Laki asettaa perusperiaatteet tasapuolisuudesta, syrjimättömyydestä ja avointa kilpailua edistävästä menettelystä sekä määrittelee hankintojen suunnittelun, julkistamisen ja arvioinnin tavat. Erityyppisiä hankintamenettelyjä voivat olla avoin menettely, soveltuva rajoitettu menettely sekä neuvottelumenettely, joskus ennakkojulkaisun tai tiettyjen ehtojen perusteella. Hankintojen arvoluokat määrittelevät, millaisia menettelyjä ja julkistamisvaatimuksia sovelletaan.

Prosessi ja käytännöt. Hankintaprosessi alkaa tarveselvityksestä ja hankintasuunnittelusta, jatkuu hankintailmoitusten julkistamisella sekä tarjousten pyytämisellä ja vertailulla. Tarjousten arviointi perustuu ennalta määriteltyihin kriteereihin, kuten hinta-laatusuhteeseen tai elinkaarikustannuksiin. Sopimuskausi ja sen ehdot laaditaan voittaneen tarjouksen mukaan; lisäksi käytetään usein kehys- ja dynaamisten hankintojen järjestelmiä tehostamaan toistuvia hankintoja.

Valvonta ja oikeussuojakeinot. Hankintoja valvovat viranomaiset ja elimet varmistavat kilpailun toteutumisen sekä esteettömyyden. Kansallisella tasolla kilpailu- ja kuluttajatehtäviä hoitaa Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV), sekä hankintaohjeita antavat muun muassa valtionhallinnon ja ministeriöiden viranomaiset. Hankintapäätöksiin voivat liittyä oikaisut ja oikeusmenettelyt, jos menettely tai päätös koetaan virheelliseksi.

Vaikutus ja kehitys. Viranomaishankinnat vaikuttavat markkinoiden toimintaan, innovaatioiden ja kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen sekä verovarojen hallinnointiin. Läpinäkyvyys, vastuullisuus ja kilpailun edistäminen ovat keskeisiä tavoitteita, mutta käytännöissä pyritään myös tasapainottamaan nopea toteutus ja laatuvaatimukset.