vinylhalogeeniyhdisteitä

Vinylhalogeeniyhdisteet ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa vinyyliryhmä CH2=CH- on kiinnittynyt halogeeniatomiin. Yleisimmät muodot ovat CH2=CHX, joissa X on fluor, kloor, bromi tai harvemmin iodi. Joissakin yhdisteissä halogeeni voi sijaita vinyylin toisella hiileen (esimerkiksi CH2=CCl2, vinylidene chloride). Näillä yhdisteillä on sekä monomeerisiä että välituoteyhdisteitä monissa orgaanisen kemian sovelluksissa, ja halogeeni vaikuttaa niiden reaktiivisuuteen sekä polymeroituvuuteen.

Tuotanto ja luokitus: Teollisesti tärkein vinylhalogeeniyhdiste on vinylkloridi (CH2=CHCl). Sen tuotanto perustuu pääasiassa 1,2-dikloorietaanin dehydrohalylaatioon, joka muodostaa vinylkloridin ja suolakaasun. Toinen reitti on asetseyneen tai asetyleenin hydrohalogenointi. Muita vinylhalogeeniyhdisteitä tuotetaan halogenointireaktioilla erilaisista vinyylijohdoksista. Nämä yhdisteet ovat monipuolisia välituotteita sekä monomeereinä että synteesien rakennuspalikoina.

Käyttö ja merkitys: Yleisimmät sovellukset liittyvät polymeerien valmistukseen. Vinylkloridista valmistetaan polyvinyylikloridia (PVC), joka on yksi tärkeimmistä rakennus- ja muovimateriaaleista. Myös vinylidene chloride -yhdistettä käytetään PVDC-pohjaisten polymerien tuotantoon, joilla on erityisiä kosteuden- ja läpäisyominaisuuksia. Lisäksi vinylhalogeeniyhdisteitä käytetään monomeereinä fluoropolymeerien ja eräiden orgaanisten yhdisteiden synteesissä.

Turvallisuus: Monet vinylhalogeeniyhdisteet ovat helposti reagoivia, myrkyllisiä tai syttyviä. Erityisesti vinylkloridi on luokiteltu ihmisille syöpää aiheuttavaksi, ja sen käsittely vaatii asianmukaisia turvallisuusmääräyksiä sekä tehokkaita päästö- ja varastointimenetelmiä.