veriryhmä

Veriryhmä tarkoittaa yksilön punasoluihin liittyviä antigeenejä, joiden perusteella verensiirron yhteensopuvuus voidaan määrittää. Pääasialliset veriryhmäjärjestelmät ovat ABO- ja Rh-järjestelmät. ABO-järjestelmä jakaa veriryhmät A, B, AB ja O sen mukaan, millaisia A- ja B-antigeenejä punasolujen pinnalle kertyvät. Plasmassa esiintyvät vasta-aineet A- ja B-antigeenejä vastaan riippuvat henkilön verityypistä: tyyppi A muodostaa anti-B-vasta-aineita, tyyppi B anti-A-vasta-aineita, tyyppi O sekä anti-A- että anti-B-vasta-aineita, ja tyyppi AB ei käytännössä muodosta vasta-aineita A- tai B-antigeeneille. Tästä syystä AB on yleisesti vastaanottaja, kun taas O on yleisin punasolujen luovuttaja.

Rh-järjestelmä mittaa D-antigeenin läsnäolon punasolujen pinnalla. Rh-positiivinen tarkoittaa D-antigeenin olemassaoloa, Rh-negatiivinen sen puuttumista. Rh-tekijän tunteminen on erityisen tärkeä raskauden aikana, koska Rh-sensitisointi voi johtaa vastasyntyneen hemolyyttiseen sairauteen.

Tärkeä kliininen merkitys on verensiirtojen turvallisuus: ennen siirtoa tehdään yhteensopivuustesti (crossmatch) ABO- ja Rh-tyypin sekä mahdollisten harvinaisempien antigeenien osalta. Veriryhmiä voidaan myös määrittää molekyyligeneettisesti tai serologisesti. Harvinaisemmat veriryhmät, kuten Kell, Duffy tai Kidd, voivat vaatia erikoislahjojen etsimistä. Veriryhmien tunteminen perustuu biologiseen periytymiseen ja on välttämätön potilaiden hoitoprosessien turvallisuuden varmistamiseksi.