verityypistä

Verityypistä tarkoitetaan ihmisen veressä esiintyvien antigeenien yhdistelmää, joka määrittää veren siirron yhteensopivuuden sekä joidenkin kliinisten hoitojen turvallisuuden. Keskeisimmät veriryhmäjärjestelmät ovat ABO ja Rh.

ABO-järjestelmässä punasolujen pinnalla voi olla A- ja/tai B-antigeenejä. Veriryhmät ovat A, B, AB ja O sen mukaan, mitä antigeenejä soluilla on. Vasta-aineet anti-A- ja anti-B-antigeenejä vastaan sijaitsevat plasmassa: A-ryhmällä on anti-B, B-ryhmällä anti-A, AB-ryhmällä ei vasta-aineita A tai B vastaan, ja O-ryhmällä on sekä anti-A että anti-B-vasta-aineet. Yhteensopivuus siirron yhteydessä edellyttää, että luovuttajan ja vastaanottajan ABO-tyypit sekä seerumin vasta-aineet ovat yhteensopivia.

Rh-järjestelmä mittaa D-antigeenin läsnäolon punasolujen pinnalla. Rh-positiiviset ovat D-antigeenin kanssa, Rh-negatiiviset eivät. Rh-tekijä on erityisen tärkeä raskauden hallinnassa, koska Rh-positiivisen sikiön verisolut voivat altistaa Rh-negatiivisen äidin anti-D-vasta-aineiden muodostumiselle; syntymien välisen immunisaation seuraukset voivat vaikuttaa myöhemmissä raskauksissa.

Verityyppien yhteensopivuus varmistetaan ennen verensiirtoa serologisen tyyppytyksen ja crossmatchin avulla. ABO- ja Rh-yhteensopivuus on ensisijainen, ja crossmatch varmistaa, ettei potilaan seerumi reagoi luovuttajan punasoluihin. Punasolujen siirtoon liittyy lisävarotoimia ja harvinaisia antigeenejä koskevaa yhteensopivuutta tarpeen mukaan.

Veriryhmien tutkimus ja turvallisuus ovat kehittyneet yli vuosisadan, ja Landsteinerin löytö ABO-järjestelmästä vuonna 1901 on ollut keskeinen virstanpylväs.