Vastaaineet

Vasta-aineet, eli immunoglobuliinit, ovat B-lymfosyyttien tuottamia glykoproteiineja, jotka tunnistavat ja sitoutuvat täsmällisiin antigeeneihin. Ne ovat keskeinen osa adaptiveimmuneetsivasteen, eli oppimisen, mekanismia ja auttavat elimistöä torjumaan bakteereja, viruksia ja muita taudinaiheuttajia. Vasta-aineet voivat neutraloida patogeenejä, estää niiden kiinnittymisen soluihin sekä ohjata solujen ja immuunireaktioiden hyökkäykset.

Rakenne ja luokat: Vasta-aineet ovat Y-kirjaimen muotoisia immunoglobuliineja, jotka koostuvat kahdesta raskaasta ja kahdesta kevyestä ketjusta. Ne jaetaan luokkiin pääosin Fc- ja Fab-alueiden perusteella: IgG, IgA, IgM, IgD ja IgE. IgG on verenkierrossa yleisin vasta-aine ja läpäisee istukan; IgM on ensisijainen vaste alkuvaiheessa; IgA esiintyy erityisesti limakalvoilla ja raskaassa muodossa suurina dimereinä; IgD esiintyy pääasiassa solukalvojen antigeenireseptorina; IgE liittyy allergisiin reaktioihin ja loistartuntojen vastustukseen.

Monimuotoisuus ja kehitys: Vasta-aineiden moninaisuus syntyy B-solujen V(D)J-rekombinoinnilla ja liitännäisillä rakenteellisilla prosesseilla, kuten somatialla hypermutaatioilla ja luokkamuutoksilla. Tämä mahdollistaa erittäin spesifit ja kapeat sitoutumiskohdat sekä kyvyn muuttaa toimintoja vasta-aineen Fc-alueen kautta.

Toiminta ja mekanismit: Vasta-aineet voivat neutraloida patogeenejä, parantaa fagosytoosia opsonisaatiolla, aktivoida klassisen komplementtijärjestelmän sekä suorittaa ADCC-vasteita Fc-reseptoreita käyttämällä.

Sovellukset: Monoklonaaliset vasta-aineet käytetään terapeuttisesti monissa sairauksissa, mukaan lukien syövät ja autoimmuunisairaudet, sekä diagnostisissa serologisissa testeissä. Rokotteet tähtäävät pitkäaikaisen vasta-ainuvasteen muodostumiseen muistina. Vasta-aineet ovat myös tärkeä osa siirtäviä immuniteettia, kuten äidin ja sikiön välistä IgG-siirtoa.