vastustuskyvyyn

Vastustuskyky, tai immuniteetti, on organismin kyky vastustaa taudinaiheuttajia, kuten bakteereja, viruksia ja epäpuhtauksia, sekä vaurioita aiheuttavia tekijöitä. Vastustuskyvyn tilaa kutsutaan yleisesti immuuniksi vasteeksi, ja illatiivinen muoto vastustuskyvyyn esiintyy suomenkielisessä tekstissä ilmaisemaan kohti määriteltyä tilaa tai tavoitetta immuniteetissa.

Immuun järjestelmä koostuu kahdesta pääosasta: niin sanotusta synnynnäisestä (aistinvarainen) puolustuksesta kuin adaptiivisesta (oppiva) puolustuksesta. Synnynnäinen osa sisältää fysikaaliset esteet (iho, limakalvot), syöjäsolut (neutrofiilit, makrofagit), luonnolliset tappajasolut sekä komplementtijärjestelmän. Adaptiivinen osa koostuu lymfosyyteistä (B- ja T-solut), jotka tunnistavat yksilölliset taudinaiheuttajat ja voivat muistaa ne pitkään. Hyötyä saadaan sekä tukemalla annettuja vasta-aineita että soluvälitteistä immunoglobulaarista ja soluvälitteistä immuniteettia.

Vastustuskykyyn vaikuttavat muun muassa ikä, ravitsemus, uni, stressi, krooniset sairaudet sekä lääkkeet kuten immunosuppressiiviset aineet. Taustalla voi olla immunodefektioita, autoimmuunisairauksia tai yliherkkyyksiä. Suru voi siten heikentää puolustusta, kun taas rokotukset vahvistavat adaptiivista muistia ja auttavat saavuttamaan herd immunity -enimmäistavoitteen.

Tavallisesti vastustuskykyä ylläpidetään terveellisen elämäntavan, rokotusten ja tartuntatautien ehkäisyn avulla. Immunologia käyttää termiä vastustuskyky sekä sen illatiivista muotoa vastustuskyvyyn kuvaamaan suuntaa tai tavoitetilaa immuunivasteessa.