varautumistoimien

Varautumistoimet ovat etukäteen suunniteltuja toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään vaarien toteutuessa ihmisille, omaisuudelle ja yhteiskunnan toiminnalle aiheutuvia haittoja. Ne kuuluvat riskienhallinnan, hätävalmistautumisen sekä kansallisen turvallisuuden piiriin ja kattavat sekä ennaltaehkäisyn että sopeutumisen keinoja.

Toimenpiteet jakautuvat usein useisiin osa-alueisiin: hallinnollisiin ja politiikkaan liittyviin keinoihin, rakenteellisiin ja fyysisiin turvatoimiin, logistisiin järjestelyihin sekä informatiivisiin toimiin. Olennaista on riskikartoitus, varautumissuunnittelu, resurssien hallinta sekä kriisiviestintä ja koordinointi eri toimijoiden välillä. Käytännössä varautumistoimia voivat olla esimerkiksi varautumis- ja häiriötilanteiden suunnitelmat, tehtävien ja vastuiden määrittely, kriittisten palveluiden turvaaminen sekä infrastruktuurin redundanssi.

Toimenpiteet kohdistuvat monille sektoreille, kuten terveydenhuoltoon, energiantuotantoon, liikenne- ja vesivarantoihin sekä telekommunikaatioon. Lisäksi painotetaan henkilöstön koulutusta, harjoituksia, varastointia sekä tiedonvälitystä kansalaisille ja sidosryhmille. Varautumistoimet tukevat jatkuvuutta, palveluiden toimintakykyä ja yhteiskunnan resilienssiä häiriötilanteissa.

Käytännössä varautuminen toteutuu sekä julkisen hallinnon että yksityisen sektorin yhteistyönä, ja siihen sisältyy jatkuva tilannekuva, valmiuslainsäädännön noudattaminen sekä kansalaisten tiedottaminen. Tavoitteena on pienentää haavoittuvuutta ja nopeuttaa palautumista häiriöistä.

Varautuminen ja varautumistoimet liittyvät läheisesti hätävalmiuteen, kriisinhallintaan sekä jatkuvuuden suunnitteluun. Niiden yleinen periaate on ennalta oppia, valmistautua ja suojella yhteiskunnan toimintoja mahdollisimman kattavasti.