valokuvaprosessointi

Valokuvaprosessointi on valokuvan valotus- ja kehitysprosessien sekä tarvittavien muokkauksien kokonaisuus, jolla kuva muuttuu näkyväksi ja tallennettavaksi tiedostoksi tai paperille tulostettavaksi kuvatulosteeksi. Perinteisesti termi viittaa filmille kehittämiseen ja lopulliseen printsaukseen, mutta siihen sisältyy myös digitaalisen kuvan jälkikäsittelya ja arkistointi. Prosessi etenee usein useassa vaiheessa ja vaatii oikeanlaisia välineitä sekä ympäristötekijöiden hallintaa.

Perinteinen filmipohjainen prosessi koostuu kuva-ainteen upottamisesta kehittimeen, jonka jälkeen kuva muodostuu filmille tai paperille. Tämän jälkeen seuraa pysäytys, kiinnittäminen ja lopullinen tulostus tai kopiointi tulostuspaperille. Väriteknologioiden ja mustavalkoisten prosessien toteutuksessa käytetään erilaisia kehitteitä ja kiinnittäjiä; yleisiä alueita ovat mustavalkoinen kehittäminen sekä väriteknologiat kuten C-41 ja E-6, sekä erilaiset valotus- ja kehitysajat. Prosessi vaatii kontrolloitua lämpötilaa, puhdasta ympäristöä ja tarkkaa ajankäyttöä, jotta kuvan kontrasti ja sävytoisto saavutetaan. Kehittäminen on osa valokuvan historian ja kulttuuriperinnön ydinalueita, vaikka digitaalinen tekniikka on laajentanut mahdollisuuksia.

Digitaalinen valokuvaprosessointi kattaa kuva-aineiston muuntamisen digitaaliseksi tiedostoksi sekä sen jälkikäsittelyn, kuten valkotasapainon, värikorjaukset, rajaukset ja sävynhallinnan. Prosessi sisältää myös tiedostojen hallinnan, turvallisen arkistoinnin sekä mahdollisen tulostuksen tai verkkokäytön. Ympäristölliset ja tekniset tekijät, kuten ohjelmistopäivitykset ja monitorointi, vaikuttavat lopullisen kuvan laatuun.